Turkin hallitsevan AKP-puolueen ääniosuus sunnuntain vaaleissa oli 49,4 prosenttia äänistä, kun lähes kaikki äänet oli laskettu.
AKP on saamassa 316 paikkaa 550-paikkaiseen parlamenttiin. Tämä ylittää selvästi enemmistöön vaadittavan 276 paikan rajan.
AKP:ltä jäi kuitenkin uupumaan 14 paikkaa rajasta, jolla se voisi järjestää kansanäänestyksen perustuslain muuttamiseksi presidenttivaltaisemmaksi.
HDP:n toimistoja on poltettu monessa kaupungissa.
Puolue saavutti siis toisen presidentti Recep Tayyip Erdoğanin tavoitteista eli yksinkertaisen enemmistön palauttamisen AKP:lle. Puolue menetti sen kesäkuun vaaleissa. Nyt se nosti ääniosuuttaan kesäkuusta yli 8 prosenttiyksikköä.
Perustuslain muuttamiseen AKP tarvitsisi kuitenkin tukea muilta. Hallitusvallan pysyessä yksin AKP:lla Erdoğan voi tosin edelleen toimia ikään kuin presidenttivaltainen perustuslaki olisi voimassa.
Kemalistit kakkosena
Toiseksi eniten ääniä sai ”kemalistien” CHP-puolue, 25,5 prosenttia. Paikkoja on tulossa 134.
Keskustavasemmistolainen ja vapaamielinen HDP-puolue sai 10,5 prosenttia äänistä ja 59 paikkaa. Äänissä menetystä tuli 2,6 prosenttiyksikköä ja paikoissa 21.
Erdoğan ei siis pystynyt pudottamaan HDP:tä parlamentista, vaikka se ylittikin 10 prosentin äänikynnyksen vain rimaa hipoen.
HDP:llä ei kuitenkaan enää ole sitä vaa’ankielen asemaa, jonka se kesäkuussa sai. Puolueeseen on kohdistunut raivokas vastakampanja, ja sen toimistoja on poltettu monissa kaupungeissa.
Monien mielestä hallitus myös aloitti kurdisodan uudelleen heikentääkseen HDP:tä. HDP:ssä on paljon kurdeja, joskaan se ei ole yksinomaan kurdipuolue.
Neljäntenä puolueena äänikynnyksen ylitti ja parlamenttiin pääsi äärikansallismielinen MHP. Se sai 12 prosenttia äänistä ja 41 paikkaa.