Kurvit suoriksi
Heti kärkeen hyvä uutinen: Yhdysvalloissa toimiva kristitty Fellowship-uskonlahko ennusti, että maailma tuhoutuu lokakuun 7. päivänä 2015. Pieleen meni ja erityisen noloa on se, että sama porukka väitti aiemmin maailmanlopun tulevan jo toukokuussa.
Lahkolla on internetissä puolimiljoonaa tykkääjää ja se vakuuttaa ennustustensa perustuvan Raamattuun.
Oliko edes majuri Juri Gagarinilla ja muilla urheilla neuvostoliittolaisilla kosmonauteilla käytössään vessapaperia?
Ensimmäisen ulkomaanmatkani tein vuonna 1958. Se suuntautui tietysti Neuvostoliittoon. Koko nelihenkinen perheemme matkasi Moskovan kautta Sotšiin lomailemaan.
Vaatimattomissa oloissa eläneen pikkupojan näkövinkkelistä majoitus ja ruoka olivat kummassakin paikassa huippuluokkaa. Mutta yksi asia ihmetytti, ja se oli armoton pula niin simppelistä asiasta kuin vessapaperista. Sen käyttöä jouduttiin suorastan säännöstelemään, sillä uuden paperirullan saaminen oli todella kiven takana.
Kun ihmettelin asiaa, niin vanhempani yrittivät selitellä, että Neuvostoliiton kaltaisessa suuressa maassa saattaa aina sattua kuljetusongelmia. Heidän mukaansa Vladivostok saattoi olla turvoksissa vessapaperista, kun Moskovassa tuotteesta oli tilapäinen pula. Kysymys oli siis vain ohimenevästä ongelmasta, joka on harmillisesti sattunut juuri matkamme ajaksi. Vessapaperijuna saattoi jo huomenna saapua Sotšiin!
Vanhempieni vankin argumentti kuitenkin oli: ”Kun Neuvostoliitto kerran pystyy lähettämään satelliitteja taivaalle, niin kyllä se pystyy myös vessapaperia valmistamaan.”
Vasta nyt – 54 vuotta myöhemmin – olen saanut uskottavan selvityksen Moskovan ja Sotšin vessapaperipulaan. Satuin pari viikkoa sitten lukemaan Timo Laineen kirjan Torakoita ja panssarivaunuja – Silminnäkijänä hajoavassa neuvostoimperiumissa (Tammi 2014).
Kirjoittaja ulottaa asiantuntevan tarkastelunsa myös varhaisempiin vuosiin ja kirjoittaa:
”Vessapaperi oli aina ollut Neuvostoliiton akilleen kantapää. Sitä alettiin tuottaa vasta vuonna 1969 eli kahdeksan vuotta avaruuden valloittamisen jälkeen.”
Avaruuden valloittamisella Laine tarkoittaa majuri Juri Gagarinin maailman ensimmäistä avaruuslentoa vuonna 1961. Ollessani ensimmäisellä ulkomaanmatkallani Mustanmeren rannalla, pyllyn pyyhkimiseen tarvittavan tuotteen valmistamisen aloittamiseen neuvostomaassa oli siis vielä 11 vuotta aikaa.
Laine kertoo myös tilanteesta, jolloin kyseessä olevaa paperia jo tuotettiin Neuvostoliitossa: ”Yhden neuvostokansalaisen osuus maan kokonaistuotannosta oli aluksi vain 0,12 rullaa vuodessa.” Kuulostaa aika niukalta. Ei hyvin pyyhkinyt.
Laine toteaa, että Neuvostoliitossa ei tehty yhtään mitään, jos se ei ollut aivan ehdottoman välttämätöntä ja jatkaa: ”Olihan ilmankin vessapaperia aina pärjätty. Jälkeenpäin ajatellen on yllättävää, että vessapaperista oli pulaa vielä niinkin myöhään kuin kesällä 1993.”
Siis Neuvostoliiton jo luhistuttua.
Samalta vuodelta Laine tarjoaa myös kuvaavan sitaatin. Venäjällä tuolloin toteutetun rahanvaihdon mentyä poskelleen, pääministeri Viktor Tšernomyrdin totesi: ”Halusimme parasta, mutta kävi kuten aina.”
Luettuani Laineen kirjan mieleeni tuli hätkähdyttävä kysymys: oliko edes majuri Juri Gagarinilla ja muilla urheilla neuvostoliittolaisilla kosmonauteilla käytössään vessapaperia?
Helsingin nuorisofestivaaleilla kesällä 1962 vieraillut Gagarin ehti nimittäin kuollakin ennen kuin ensimmäinen vessapaperitehdas suuressa ja mahtavassa naapurimaassamme saatiin käyntiin. Everstiksi ylennetty Gagarin syöksyi maahan kaksipaikkaisella Mig 15 UTI -harjoitushävittäjällä maaliskuussa 1968.
Presidentti Mihail Gorbatšovin glasnostin aikana Neuvostoliiton lehdistössä ilmestyi erilaisia versioita Gagarinin viimeisestä lennosta. Erään tarinan mukaan avaruussankari olisi ollut alkoholin vaikutuksen alaisena, kun hänen Miginsä murskaantui osuessaan peltoon.
Gagarinin kuolemasta ei kuitenkaan ole kehitelty salaliittoteorioita lännen malliin, kuten esimerkiksi presidentti John Kennedyn, näyttelijä Marilyn Monroen, prinsessa Dianan ja pääministeri Olof Palmen viimeisten hetkien suhteen on tapahtunut.
Erilaiset salaliittoteoriat ovat saaneet Suomessakin melkoista huomiota osakseen, vaikka me suomalaiset olemme huomattavasti kylmäpäisempää kansaa kuin esimerkiksi amerikkalaiset, joista tuoreen tutkimuksen mukaan yli puolet uskoo ainakin yhteen salaliittotoriaan.
Tästä huolimatta väitöskirjaansa valmistelevan tutkijan Jonas Sivelän juuri ilmestynyt kirja Kaiken takana on salaliitto (Atena 2015) tuntuu ajankohtaiselta, sillä elämme aikoja, jolloin salaliittoteorioille löytyy aineksia todellisuudesta ja jolloin niiden levittäminen on helppoa melkein kenelle tahansa vilkkaalla mielikuvituksella varustetulle.
Sivelä aloittaa kirjansa afrikkalaisella salaliittoteorialla, jonka mukaan aids on länsimaiden juoni maanosan mustan väestön tuhoamiseksi. Tautia levitetään kondomeja jakamalla, siksi asiasta perille päässeet mustat naiset kieltäytyvät käyttämästä varmuusvälineitä.
Kiinnostavinta on se, että tutkija pohtii myös sitä, miksi ihmiset niin helposti hurahtavat uskomaan niihin. Sivelä painottaa, että myös todellisia salaliittoja on ollut olemassa. Niistä hän mainitsee esimerkkeinä Mainilan laukaukset 1939, jolloin Neuvostoliiton tykistö ampui omia joukkojaan saadakseen syyn hyökätä Suomeen. Hieman vastaava tapaus oli Tonkinin lahden välikohtaus Vietnamin sodan aikana, jolloin USA lavasti hyökkäyksen sota-aluksiaan vastaan voidakseen aloittaa Pohjois-Vietnamin pommitukset.
Tutkija kiinnittää huomiota myös siihen kiintoisaan seikkaan, että useimmiten salaliittoteorioita tukemassa on valtava määrä yksityiskohtaista tietoa, siis sekaisin oikeaa ja väärää informaatiota. Totuus hukkuu massaan.
Jonas Sivelä toteaa, että monien väitettyjen salaliittojen takaa löytyvät samat konnat ja puuhamiehet: ”Vai voiko oikeasti olla niin, että maailman hallitsijoiksi ovat pyrkimässä juutalainen valtaeliitti salaisten yhdysvaltalaisten poliisiorganisaatioiden avulla ja että kaikesta tästä on sovittu vapaamuurarien salaisessa loosissa? Jos tämä osoittautuu todeksi, niin lupaan syödä foliohattuni.”
Jutun alussa mainitun kaltaiset ennustukset maailman lopusta, ovat läheistä sukua salaliittoteorioille. Niissä on kiusallisena piirteinä vain tarkasti ilmoitettu lopullisen tuhon aika.
Kyllä mahtaa ottaa pannuun, kun siinä istuskelee ilkosillaan kaiken omaisuutensa tuhlanneena tai myyneenä, eikä maailmanloppua sitten tulekaan.