Viimeinen sana
Kuka on Sipilän hallituksen tasa-arvoministeri? Kaikki ovat kuulleet hallituksen tasa-arvoministeristä, perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulasta (kesk.), eikö vain?
Rehula käynnisti tasa-arvo-ohjelman valmistelun syyskuussa. Finlandia-talolle kutsuttiin tutkijoita ja toimijoita 120 eri järjestöstä ja ministeriöistä.
Osa pettyi syvästi. Kaikki luonnehdinnat tilaisuuden vakavasti otettavuudesta eivät ole painokelpoisia. Tasa-arvoasiantuntijoita kuultiin, mutta ei kuultu.
Monille tasa-arvo-asiantuntijoille hallitusohjelma oli shokki.
Rehula ilmoitti tilaisuudessa, että ”tasa-arvo-ohjelma rakennetaan strategisen hallitusohjelman hengessä”. Hallitus toteaa ohjelmassaan, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia.
Onhan tässä strategiaa kerrakseen. Hallitus ei ilmoita yhtään tavoitetta eikä yhtään ajatusta esimerkiksi palkkatasa-arvosta, naisiin kohdistusvasta väkivallasta tai hoivavastuun jakamisesta tai naisten aseman edistämisestä työelämässä.
Monille tasa-arvoasiantuntijoille hallitusohjelma oli shokki. Hallitus sai osan sukupuolisokeudestaan anteeksi aloittaessaan tasa-arvo-ohjelman valmistelun.
Tasa-arvo-ohjelma ei lämmitä, sillä hallitus ei välitä sukupuolivaikutuksista omien esitystensä valmistelussa.
Alkukesästä 80 tieteentekijää vaati hallitusta arvioimaan lakihankkeidensa sukupuolivaikutuksia. Pääministeri Sipilä vastasi tviittaamalla: ”Tasa-arvon edistäminen on itsestäänselvyys hallitukselle”.
Sipilälle riittää, että ensin tehdään uudistukset ja sitten arvioidaan vaikuttavuutta. Jos arvioidaan.
Paukut pitää pistää lakiesitysten valmisteluvaiheeseen. Viimeistään pakkolait, subjektiivisen päivähoidon alasajo, vanhempainvapaiden lomakertymän leikkaaminen sekä kuntatyöpaikkojen kelpoisuusehtojen höllentäminen vakuutti hallituksen sukupuolisokeudesta.
Ydinperhearvoja kunnioittavat hallituspuolueet – keskusta, perussuomalaiset ja kokoomus – kurittavat etenkin pienten lasten äitejä.
Vanhempainvapaiden lomakertymää leikataan yli kuusi kuukautta kestävältä ajalta. Tämä leikkaa äideiltä, sillä harva isä pitää vanhempainvapaata.
Kokoomuksen ajama koeaikojen pidentäminen on nuorille naisille erityisen hankala. Äitiyden aiheuttamia kustannuksia pelkäävät työnantajat ovat palkanneet etenkin nuoria naisia määräaikaisiin työsuhteisiin.
Nyt nämä työnantajat saavat oivan työkalun käyttöönsä. Määräaikaisuus naisistuu entisestään. Painetta ehkä helpottaa vanhemmuudesta aiheutuvien kulujen korvaaminen naisvaltaisille työnantajille. Samalla tämä legitimoi hoivavastuun sukupuolittumista.
Kelpoisuusehtojen höllentäminen kuntatyöpaikoissa heikentää naisten työn arvostusta. Tämä heijastuu palkkaukseen. Palkkatasa-arvoa on hilattu eteenpäin arvioimalla työn vaativuutta. Nyt tämä pohja hapertuu, ja ammattien väliset palkkaerot kasvavat.
Hallituksen kakkospuolue loistaa tasa-arvoasioissakin kyseenalaisesti. Perussuomalaisten naisjärjestö nostaa tasa-arvon keskeiseksi tavoitteeksi maahanmuuttajamiesten tasa-arvokasvatuksen. Sen mukaan vastaanottokeskuksissa piilee nyt suuri tasa-arvouhka: nuoret miehet, jotka alistavat ja kohtelevat naisia huonosti.
Perussuomalaiset naiset haluavat valistaa nuoria miehiä sukupuolten välisestä tasa-arvosta Suomessa.