Salakaupan kriisipesäkkeissä, Tansaniassa ja Kiinassa, on tehty lyhyen ajan sisällä kaksi suurta norsunluun salakuljettajien pidätystä. Viime vuosien aikana poliittinen paine ongelman ratkaisemiseksi on kasvanut, ja nyt tulokset alkavat näkyä, kertoo WWF tiedotteessaan.
Maanantaina 12. lokakuuta Pekingin metsäpoliisi ilmoitti 16 henkilön pidättämisestä salakuljetusorganisaatioon kohdistuneessa iskussa, jossa takavarikoitiin muun muassa 804 kiloa norsunluuta, 11 kiloa sarvikuonon sarvea ja 45 karhun käpälää. Myös organisaation käytössä olleita ajoneuvoja ja varastoja sekä laittomien tuotteiden käsittelytehdas takavarikoitiin iskun yhteydessä.
– Tehtävä ei ollut helppo. Kolmenkymmenen poliisin ryhmä työskenteli kolme kuukautta yötä päivää ilman vapaita, kuvailee Kiinan TRAFFIC:in johtaja Zhou Fei pidätykseen johtanutta työtä.
Norsunluukaupan markkinoiden arvioidaan olevan suurimmat Kiinassa ja Thaimaassa.
Pidätys tapahtui vain päiviä sen jälkeen, kun Yhdysvallat ja Kiina tekivät yhteisen sitoumuksen kotimaisen laittoman norsunluukaupan pysäyttämiseksi.
TRAFFIC on WWF:n ja Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n perustama uhanalaisten lajien tilaa tarkkaileva kansainvälinen asiantuntijaorganisaatio.
”Norsunluukuningatar” kiinni
Lokakuun alussa Tansanian viranomaiset pidättivät norsunluun järjestelmällisestä salakuljetuksesta epäillyn kiinalaisen naisen, Yang Feng Glanin, ja kaksi tansanialaista miestä.
”Norsunluukuningattareksi” kutsuttua Yangia, korkean luokan salakuljettajaa syytetään 706 syöksyhampaan salakuljettamisesta 14 vuoden aikana. Painoa salakuljetetulla norsunluulla on yhteensä jopa 1 900 kiloa. Tansanian poliisin erikoisyksikkö oli seurannut norsunluukuningatarta jo vuoden.
– Tällaisia uutisia olemme odottaneet jo vuosia. Viiden viime vuoden aikana Tansania on menettänyt yli puolet norsuistaan, ja ne ovat pitkään olleet helppo kohde salakuljettajille, toteaa WWF Suomen suojeluasiantuntija Maija Kaukonen.
– Tämä pidätys osoittaa, että norsunluukuningattaren kaltaiset laittoman salakaupan johtohahmot eivät ole koskemattomia. Tämä on merkittävä varoitus rikollisorganisaatioille, jotka pyörittävät norsunluukauppaa.
Sata norsua päivässä tapetaan
Salametsästys Afrikassa on kasvanut räjähdysmäisesti kymmenen viime vuoden aikana.
Afrikannorsuja on jäljellä enää noin puoli miljoonaa, kun sata vuotta sitten niitä vaelsi Afrikan mantereella viisi miljoonaa. Arvioiden mukaan yli 30 000 afrikannorsua kuolee vuosittain syöksyhampaidensa vuoksi – siis lähes sata norsua päivässä.
Norsun syöksyhampaista valmistetaan koriste-esineitä, koruja ja käyttöesineitä, kuten syömäpuikkoja, lähinnä Aasiaan. Norsunluukaupan markkinoiden arvioidaan olevan suurimmat Kiinassa ja Thaimaassa.
Maailmanlaajuisen laittoman villieläinkaupan ja villieläinten osien kaupan arvo on eri arvioiden mukaan noin 10–20 miljardia Yhdysvaltain dollaria, ja kauppaa pyörittää lähinnä järjestäytynyt rikollisuus. Tämä on neljänneksi suurin järjestäytyneen laittoman kaupan muoto.
Salametsästys rahoittaa konflikteja
Viime vuosien aikana solmitut salametsästystä koskevat kansainväliset sopimukset ja sitoumukset, kuten Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselma Tackling illicit trafficking in wildlife osoittavat, että kansainvälinen yhteisö on herännyt siihen, että kyseessä ei ole vain ympäristöongelma.
Nyt ymmärretään, että salametsästys ja villieläinten osilla käytävä kauppa uhkaavat myös valtioiden hyvää hallintoa, turvallisuutta ja kestävää kehitystä. Tutkimusten mukaan aseistautuneet ryhmät Afrikassa rahoittavat toimintaansa ja näin myös konflikteja salametsästyksestä saaduilla tuloilla.
– Nämä pidätykset osoittavat, että tehostetut toimet villieläinten osilla käytävän kaupan kitkemiseksi toimivat, iloitsee suojeluasiantuntija Maija Kaukonen.