SAK:n hallitus esitti torstaina työllisyyden ja kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi omaa malliaan.
– SAK tarjoaa työnantajille mahdollisuutta sopia vuodelle 2017 palkankorotusten osalta nollaratkaisun. Vuonna 2018 korotukset määrittäisi avoin sektori eli vientialat, SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ehdottaa.
Esitys on tarkoitettu vaihtoehdoksi hallituksen pakkolaeille. Hallitus on antanut ensi maanantaina kello 16 mennessä aikaa tehdä vaihtoehtoiset esitykset. SAK:n mielestä hallituksen pakkolakiesitykset kohdistuvat epäoikeudenmukaisesti jo valmiiksi vaikeassa asemassa oleviin palkansaajiin. Ne ovat myös perustuslaillisesti ongelmallisia ja aiheuttaisivat toteutuessaan vakavia työmarkkinahäiriöitä.
– SAK:n esitykset parantavat työllisyyttä ja kilpailukykyä nopeasti ja hallituksen esityksiä reilummin. Ne eivät myöskään heikennä työehtoja. Mikäli neuvottelutulos syntyy, on hallituksen luovuttava pakkolakiesityksistään, Lyly tähdentää.
SAK on lisäksi valmis pienentämään työnantajamaksuja ja kasvattamaan maltillisesti palkansaajien maksuosuutta. Näin työssä olevat kantaisivat suuremman vastuun myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoituksesta. Samalla SAK vaatii, että työttömyysturvan leikkauksia on pienennettävä.
SAK:n mukaan sen esitysten yksikkötyökustannuksia alentava vaikutus olisi 4,2 prosenttia.
Ylisuuret osingot estävät äärimaltin
SAK edellyttää, että yritykset käyttävät paranevaa kannattavuuttaan investointeihin Suomessa.
– Vuoden 2018 palkkaratkaisua tehdessä vientialojen palkanmaksuvaraa tulkitaan myös maksettujen osinkojen perusteella. Äärimaltilliselle palkkaratkaisulle ei ole edellytyksiä, jos yritykset ovat maksaneet ylisuuria osinkoja, Lyly korostaa.
Lyly painottaa, että työnantajajärjestöjen neuvotteluvalmiudella on tilanteen ratkaisemisessa suuri merkitys, sillä maan hallitus odottaa työmarkkinoilta yhteistä esitystä.
Koko paketti lokakuussa
Vaihtoehtoisesta paketista työmarkkinajärjestöt voisivat päästä sopuun lokakuun aikana, Lyly arvioi.
Maan hallitukselta SAK:n hallitus odottaa lisäksi työttömyysturvan, paikallisen sopimisen ja työelämän uudistusten valmistelua neuvottelemalla työmarkkinoiden kanssa, ei vain kuulemalla niitä. Hallitukselta edellytetään myös lisää resursseja ja toimia harmaan talouden torjuntaan.