Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n teettämän selvityksen mukaan hallituksen kaavailemat varhaiskasvatuksen leikkaukset ovat vähentämässä lähes 5 000 työpaikkaa.
– Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa varhaiskasvatuksen lakiluonnoksessa arvioidaan, että henkilöstövähennys olisi 740 henkilötyövuotta. Lakiluonnoksessa ei henkilöstövaikutuksia ole arvioitu ryhmäkoon suurentamisen näkökulmasta lainkaan, vaan pelkästään subjektiivisen oikeuden rajaamisen näkökulmasta, toteaa JHL:n erityisasiantuntija Marjo Katajisto
Ryhmäkoot ovat kasvamassa. Jos hallitus saa tahtonsa läpi, on tulevaisuudessa yksi aikuinen kahdeksaa lasta kohden eli lasten määrä kasvaa yhdellä. Ryhmäkoon kasvamisen merkitys on jätetty huomiotta henkilöstömäärää arvioitaessa.
Subjektiivisen päivähoidon kaventumisen myötä saattaa syntyä myös osa-aikaryhmiä, joissa lapset eivät saa kaipaamaansa erityistukea.
– Tästä syystä luku on niin minimaalinen ja suorastaan valheellinen, Katajisto toteaa varhaiskasvatuksen lakiluonnoksesta.
Erityislasten tuki vähenee
Katajiston mukaan on erittäin todennäköistä, että leikkaukset kohdistuisivat myös päiväkotiapulaisiin tai ryhmäavustajiin, jolloin työpaikkoja katoaisi vieläkin enemmän. Liiton teettämässä selvityksessä ei ole otettu huomioon sitä, miten leikkaukset vaikuttaisivat päiväkotiapulaisiin tai ryhmäavustajiin.
– Päiväkotiapulaisia on kunnissa vähennetty jatkuvasti. Erityistä tukea saavien lasten avustajan saanti on kunnan päätöksestä kiinni, ja näitäkin on vähennetty, Katajisto toteaa.
Kunnat säästävät rahaa integroimalla erityistä tukea saavia lapsia suurempiin ryhmiin. Subjektiivisen päivähoidon kaventumisen myötä saattaa syntyä myös osa-aikaryhmiä, joissa lapset eivät saa tarvitsemaansa erityistukea.
JHL:n selvityksessä laskennan lähtökohtana ovat olleet Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tilastot päiväkotihoidossa olevien lasten lukumäärästä sekä kertoimista, joita käytetään päiväkotihoidossa. Nämä luvut ottavat huomioon sekä päivähoito-oikeuden rajaamisesta aiheutuvat hoitotarpeen vähenemisen että ryhmäkoon kasvattamisen mukanaan tuoman niin sanotut vähennystarpeet.
Muutokset rankkoja lapsille
Myös Psykologiliitto kritisoi kovin sanoin hallituksen esityksiä varhaiskasvatuksen ryhmäkokojen suurentamista, subjektiivisen päivähoidon rajoittamista ja koulutusvaatimuksien väljentämistä.
Psykologiliiton mukaan nämä muutokset saattaisivat vaikuttaa haitallisesti lapsen kognitiiviseen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen sekä sitä kautta myöhempään koulumenestykseen.
Hallituksen esitykset vähentävät henkilökunnan mahdollisuuksia lapsen yksilölliseen ja lapsiryhmän tarpeenmukaiseen kohtaamiseen, huomioimiseen, havainnoimiseen sekä kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Psykologiliitto tähdentää, että nykyisen tutkimustiedon mukaan vaikutukset saattavat olla pysyviä ja heijastua aikuisiän työkykyyn ja omista lapsista huolehtimiseen.
– Peruspalveluista kuten varhaiskasvatuksesta säästämisen maksamme lastenpsykiatrian ja lastensuojelun lisääntyvinä kuluina ja muina terveysmenoina. Ryhmäkokojen suurentaminen saattaa maksaa yhteiskunnalle enemmän lisääntyneinä lasten erityistarpeina kuin mitä se säästää, Psykologiliiton puheenjohtaja Tuomo Tikkanen korostaa.