Opettajien kesälomia pitää leikata samassa suhteessa kuin muiden julkisella sektorilla työskentelevien, linjasi Kuntatyönantajien KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen keskiviikkona järjestönsä työmarkkinaseminaarissa.
Hän viittasi hallituksen tiistaiseen listaan, jossa vuosilomien lyhentäminen oli mukana.
– KT lähtee siitä, että samassa suhteessa opettajien lomia täytyy lyhentää. Korostan, että yksityiskohdat ovat auki, Jalonen totesi.
Kuntien on syytä varautua kolmena seuraavana vuonna ”painiskeluun”.
Hän piti hallituksen listaa tervetulleena.
– Tavoitteet ovat kovat ja niiden pitääkin olla, sillä työttömyyden kustannukset ovat kunnille suuret. Täytyy muistaa, että yhteiskuntasopimuksella oli etsikkoaikansa, mutta viiden prosentin tuottavuusloikka oli SAK:lle liikaa.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) esittämässä paketissa on kuitenkin yksi kohta, joka ei kuntatyönantajille käy. Sosiaalimaksun alennus koskee vain yksityisen sektorin työnantajia.
– Vaadimme, että myös kuntatyönantajien kuluja pitää alentaa vastaavassa suhteessa. Muutoin alennuksesta tulee aikamoinen kilpailuetu yksityiselle sektorille.
Työllistäminen helpottuisi Jalosen mukaan entisestään, jos välillisiä työvoimakustannuksia saataisiin alemmaksi.
– Eläkevakuutusmaksua pitäisi alentaa. Sitä on vara pudottaa hieman. Samaan aikaan on kuitenkin pakko korottaa työttömyysvakuutusmaksua.
Muutosturvan parannukset kuntiinkin
Jalonen lupasi, että hallituksen listaamat muutosturvan parannukset otetaan käyttöön myös kuntasektorilla.
– Tulkitsemme, että ne koskevat myös julkista sektoria.
Työterveyshuollon laajentamista irtisanottuihin kuudeksi kuukaudeksi sekä yrityksen keskikuukausipalkan kokoista muutosrahaa kaavailtiin Jalosen mukaan jo yhteiskuntasopimusneuvotteluissa.
Täysin uutena tulleen ”nuorten naisten työllistämisrahan” soveltuvuutta kunta-alalle hän ei uskaltanut arvioida.
Jalonen arveli hallituksen paketin joidenkin kohtien soveltamisen vaativan erinäistä vääntöä. Esimerkiksi kunta-alalla sairausajan korvauksista on sovittu toisin kuin yksityisellä sektorilla.
Kuntatalous sukeltaa kolmena vuonna
Ensi vuonna kuntatalous sukeltaa hieman, todettiin kuntamarkkinoilla. Tärkein tekijä on verotulojen väheneminen arviolta 0,5 prosenttia. Kun työttömyys kasvaa, kunnat saavat vähemmän verotuottoja. Kahtena sitä seuraavana vuonna sukellus on syvempi.
Säästöjä ja lisätuloja saadaan hitaasti, koska esimerkiksi asiakasmaksujen ja kiinteistöveron korotukset vaativat kunnilta päätöksiä. Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan kuntien on syytä varautua kolmena seuraavana vuonna ”painiskeluun”.
Kuntapäättäjien kannattaa pitää päät kylminä. Hallituksen lupaama kustannusjaon tasaus on kompensaatio aiemmasta, jolloin tieto kuntien todellisista menoista saatiin viiveellä. Valtionosuuskorotuksilla paikataan työtulo- ja yrittäjätulovähennyksiä.
Samaan aikaan menopuolta lisäävät muun muassa työttömyysvakuutusmaksun korotus ja valtion leikkaukset kuntien opetus- ja kulttuuritoimen määrärahoista.