Pääministeri Juha Sipilä on markkinoinut työehtojen heikennyksiä talkoina, joilla palkansaajat osallistuvat Suomen nostamiseen. STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin laskelma työelämäpaketin vaikutuksista osoittaa, että nämä ovat erilaiset talkoot kuin yleensä.
Työnantajien saama etu paketista on noin viisi prosenttia yhteensä 84 miljardin euron palkkasummasta. Euroina se on 4,2 miljardia euroa. Maksettavaa heille tulee muutosturvan parantamisesta ja työterveyshuollon jatkumisesta irtisanomistilanteessa 30 miljoonaa euroa.
Työnantajat ”maksavat” saamastaan edusta noin 0,7 prosenttia.
Palkansaajilta viedään 84 miljardin euron palkkasummasta 3,3 prosenttia. Euroissa se on 2,7 miljardia.
Palkansaajat maksavat muutosturvan parannuksesta 90-kertaisen hinnan.
Sundin mukaan työnantajat osallistuvat talkoisiin 30 miljoonalla ja palkansaajat 2 700 miljoonalla.
Työllisyydestä ei näyttöjä
Hallitus lupaa paketin lisäävän työpaikkoja kymmenillä tuhansilla.
Hallituksen paketti merkitsee noin 3 600 miljoonan euron tulonsiirtoa yrityksille. Viime vuosilta ei ole näyttöä siitä, että työnantajien kustannusten alennukset näkyisivät kotimaan työllisyydessä edes viiveellä, arvioi STTK:n yhteiskuntavaikuttamisesta vastaava johtaja Jukka Ihanus STTK:n blogissa.
Sitä vastoin viime vuosina pörssiyritysten yritysten maksamat osingot ovat nousseet. Tuloksesta jaetaan yhä suurempi osa ulos osinkoina eikä tulosta käytetä investointeihin tai työllistämiseen.
Ihanuksen mukaan paketin vaikutuksia yritysten käyttäytymiseen seurataan nyt tarkkaan. Hän ehdottaa verotuksellisia uudistuksia, jotka ohjaavat investoimaan ja työllistämään osinkojen jakamisen sijaan. Ulosjaetun osingon verotuksen kiristäminen joko yrityksen tai osingonsaajan tasolla toteuttaisi tämän tavoitteen.