Harva työntekijäjärjestön edustaja tuntuu tietävän, mitä tuleva pääministeri, keskustan Juha Sipilä hakee vaalikamppailussa esillä pitämällään yhteiskuntasopimuksella.
– Ei vissiin oikein kukaan osaa vastata, pääekonomisti Ralf Sund toimihenkilökeskusjärjestö STTK:sta sanoo.
– Sisältö toistaiseksi mysteeri, SAK:n järjestöjohtaja Matti Huutola toteaa.
– Sitähän ei tiedetä, mikä on esimerkiksi yhteiskuntasopimuksen ja hallitusohjelman kytky, toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen Julkisten ja hyvinvointialojen liitosta JHL:stä sanoo.
– Yhteiskuntasopimushan tarkoittaa määritelmällisesti vähän niin kuin perustettaisiin valtio uudelleen, Palvelualojen ammattiliitto PAMin toinen varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen pohtii.
Sipilä on esittänyt, että työmarkkinajärjestöt neuvottelisivat yhteiskuntasopimuksesta samaan aikaan hallitusohjelmaneuvotteluiden kanssa. Hän antoi työmarkkinajärjestöille ja muutamille muille kolme kysymystä, joihin nämä vastasivat tiistaina. Niissä kysyttiin keinoja aikaansaada noin viiden prosentin ”tuottavuushyppy”, madaltaa työllistämisen kynnystä ja käyttää työllisyyden hoidon rahat tehokkaammin.
Huutola toteaa SAK:n ottaneen Sipilän kysymykset vakavasti.
– Mutta niistä ei voi päätellä, mikä on mahdollisen yhteiskuntasopimuksen sisältö, hän sanoo.
Ongelmallinen lähtötilanne
Maanantaina työstäessään STTK:n vastauksia Sund ei uskonut, että Sipilä vaivautuisi yhteiskuntasopimusprosessiin pelkän julistuksen vuoksi.
– Sopimuksen pitää sisältää sitoutumista johonkin konkreettiseen asiaan, hän sanoo.
– Jos kaikki kuittaisivat jotain, se olisi helppo pyöräyttää lainsäädännöksi.
Sund pitää yhteiskuntasopimuksen sopimisen lähtötilannetta jokseenkin ongelmallisena.
– Kaikki puhuvat luottamuksesta, mutta sitä voi olla mahdoton saavuttaa, vaikka kukaan ei kokisi toisen olevan epäluotettava, hän arvioi.
– Jos vaikkapa työttömyysturvaa muutetaan sillä edellytyksellä, että samaan aikaan lisätään työvoimapoliittisia määrärahoja, työttömyysturvan heikentäminen olisi tavallaan lopullinen ratkaisu. Työllisyyden lisärahoitus taas saattaisi kadota jo vuoden kuluttua, jos hallitus kaatuu, ja uusi ottaa juustohöylän esiin vaikeassa taloustilanteessa. Tällaisten mahdollisuuksien vuoksi luottamuspääomaa puuttuu, vaikka kukaan ei ole pettänyt.
Toinen epäsuhta asia yhteiskuntasopimuksen valmistelussa on se, että vain työntekijöitä vaaditaan luottamaan.
– Enpäs äkkiä keksi, mistä työnantajaa olisi vaadittu joustamaan. Enemmän on puhuttu työnantajapuolen riskeistä, hän sanoo.
– Asetelma on muotopuoli siinäkin mielessä, että ay-liike voi viedä jäseniltään perustavaa laatua olevia etuja, mutta elinkeinoelämän keskusliitto EK ei voi tehdä päätöksiä jäsenistönsä puolesta. Se voi vain vedota.
Kovimmin huutaneet hallitukseen
Julkunen on huolissaan siitä, että poliittisessa keskustelussa on keskitytty työntekijöiden oikeuksia heikentäviin asioihin. Hän pelkää, että työntekijää yritetään nyt vetää nenästä.
– Jos sopimusta rakennetaan, lähtisin siitä, että se parantaa heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Haluaisin nähdä, miten Sipilä rajoittaa nollasopimuksia ja turvaa osa-aikatyöntekijöiden lisätunnit.
Julkusta huolestuttavat myös SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen lausunnot, joiden hän tulkitsee myötäilevän Sipilän esityksiä. Hän pelkää Rinteen toiminnan kielivän hallituskipeydestä.
– Nyt vastuuta pitää kantaa niiden, jotka ovat kovimmin huutaneet, eli perussuomalaisten, hän sanoo hallitusratkaisusta.
– Työväenliikkeen tulee olla maltillinen eikä myydä itseään hallituskokoonpanoon.
25 asiaa
Huutola toteaa SAK:n pitävän ensisijaisen tärkeänä niin sanottua työllisyys- ja kasvusopimusta, jonka osalta vielä neuvotellaan vuoden 2016 palkkaratkaisun sisältö.
– Priorisoimme tämän sopimuksen ja kun on nähty, mitä hallitusohjelma sisältää, on mahdollisuus neuvotella sopimuksesta, joka olisi työmarkkinasopimuksen veroinen asia, hän muotoilee kysyttäessä yhteiskuntasopimuksesta.
Hän ei usko, että se saataisiin aikaiseksi ennen hallitusohjelmaa, runsaassa kahdessa viikossa.
– Työmarkkinaratkaisu, jossa palkansaajat sitoutuvat useaksi vuodeksi johonkin epämääräiseen, on tuskin mahdollinen, sanoo Huutola.
– Voin arvioida jo etukäteen, ettei sellaista yhteiskuntasopimusta synny, jolla heikennetään työntekijöiden etuja. Se ei ole mikään yhteiskuntasopimus vaan poliittinen päämäärän tavoittaminen.
Huutola toteaa, että SAK:lla on tietysti pitkä lista asioita, joita sen mielestä työelämässä pitää kehittää.
– Olemme kirjanneet 25 asiaa, jotka mielestämme pitää huomioida hallitusohjelmassa.
Yleissitovuus
tunnustettava
Asara-Laaksonen ei hahmota yhteiskuntasopimuksen merkitystä.
– Meillähän ei ole ollut tällaista rakennelmaa. Tähän asti on ollut hallitusohjelma ja kolmikannassa valmistellut työehtosopimukset ja työmarkkinat ovat toimineet, hän sanoo.
– Jos Sipilä hakee työsuhteiden ehtoihin jotain, jolla voitaisiin kilpailla halvemman työvoiman maiden kanssa, se ei mielestäni voi olla meidän vastaus tuottavuuden parantamiseen.
Hänestä sopimuksen pitäisi ensisijaisesti ajaa parempaa työllisyyttä. Se voisi sisältää myös sellaisia parempaan työelämään johtavia uudistuksia, kuten vaikkapa kanneoikeus ammattiliitoille.
– Sen pitää myös huolehtia työelämässä heikoimmassa asemassa olevista, kuten työttömistä, osa-aikaisista, määräaikaisista ja itsensä työllistäjistä.
Asara-Laaksonen pitää selvänä, että yhteiskuntasopimuksesta ei voi puhua, jos sitä ei valmistella kolmikantaisesti.
– Sopimuksen lähtökohtana pitää olla työehtosopimusten yleissitovuuden tunnustaminen, hän sanoo.