Tapasin vaalikentällä ihmisen, joka äänesti minua eduskuntavaaleissa neljä vuotta sitten. Hänelle tuli yllätyksenä, että olen jälleen vaaleissa ehdolla. Tämä aikuinen henkilö oli siinä luulossa, että kun joku kerran eduskuntaan valitaan, on hän siellä pysyvästi. Tämä kertoo siitä, että suomalaisessa koulujärjestelmässä ei yhteiskuntaoppia liikaa ole ja että sitä tulisi lisätä.
Vaalikentillä on puhuttu muutenkin erityisen paljon siitä, miksi pitäisi äänestää. Jotkut ajattelevat, että jos ei osaa päättää ketä äänestäisi, kun ei tiedä mihin tai kehen uskoa, on parempi olla kokonaan äänestämättä. Jotkut eivät äänestä, koska ajattelevat, että on ihan sama, kenelle ääneni annan, sillä sama meno jatkuu kuitenkin. Jotkut eivät äänestä, koska ”politiikka ei kiinnosta”. Usein nämä samat henkilöt kuitenkin valittavat kun asiat eivät toimi ja päätöksiä tekevät vääränlaiset ihmiset. On hyvä muistaa, että jos ei äänestä, jättäytyy täysin muiden armoille.
Eräs nuorten keskuudessa suosittu bloggaaja ei aio äänestää, koska kukaan ehdokkaista ei ole hänen kanssaan sataprosenttisesti samaa mieltä. 80 prosenttia ei hänen mukaansa riitä, sillä uupuvat prosentit saattavat olla juuri niitä ratkaisevia ärsytyksen aiheita. Liian usein unohdetaan, että eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi voi asettua kuka tahansa 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen. Jos haluaa äänestää ehdokasta, jonka kanssa on kaikesta samaa mieltä, on varmasti parasta ryhtyä itse ehdokkaaksi.
Jos ei äänestä, jättäytyy täysin muiden armoille.
Suomessa kannattaa ensisijaisesti äänestää puoluetta ja vasta sitten yksittäistä ihmistä. Vaalikone on hyvä keino selvittää äänensä kohde. Jos vaalikoneen näpyttelystä huolimatta ei löydä täysin mieleistä ehdokasta, kannattaa äänestää kansankielellä sanottuna sitä pienintä pahaa. Tärkeintä kuitenkin on, että käyttää äänensä. Käyttämättä jätetty ääni kun ei itsessään ole protesti, vaan se on ääni vastakkaisesti ajattelevalle taholle, sille ”viholliselle”, jolle et ainakaan toivoisi ääntäsi annettavan.
Puolueissa on eroja ja puolueohjelmiin tutustumalla selviää varsin nopeasti, onko puolue niiden arvojen kannalla, mitä itsellä on. Esimerkiksi yksi tärkeimmistä kysymyksistä etenkin näin vaalien alla on se, kuinka saadaan talous ja työllisyys kasvuun. Vasemmistoliitto ehdottaa ratkaisuksi elvytystä, oikeisto puolestaan vaatii leikkauksia. Tästä voi lyhykäisyydessään vetää pähkinänkuoreen vasemmiston ja oikeiston välisen merkittävän talouspoliittisen eron.
Vaaleihin on enää noin viikko aikaa. Meitä jokaista tarvitaan nyt tekemään vaalityötä ja kertomaan vaalikentillä, miksi äänestäminen on niin tärkeää. Suomi on saatava nousuun ja meillä vasemmistossa on oikeat työkalut ja työntekijät sitä varten.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja ja kansanedustaja.