Keväällä 2011 alkanut vaalikausi on pian kulunut ja vaalit ovat käsillä tuotapikaa. Neljässä vuodessa on tapahtunut paljon.
Kansalaisaloitteiden käsittely on tällä vaalikaudella ollut tervetullut uudistus. Mikään kansalaisaloite ei ole turha, sillä ne herättävät yhteiskunnallista keskustelua eduskunnassa asioista, jotka välttämättä eivät olisi muuten esiin nousseet. Turkistarhauksen ja pakkoruotsin kieltävät kansalaisaloitteet eivät menneet läpi, tasa-arvoista avioliittolakia puoltava kansalaisaloite sen sijaan eduskunnassa hyväksyttiin, ja ihmisoikeudet ja tasa-arvo tältä osin etenivät. Rattijuoppojen rangaistuksia tiukennusta vaatinut kansalaisaloite ei mennyt läpi sellaisenaan, mutta lakivaliokunta otti sieltä monia kohtia, joita tulee edistää, kuten alkolukon käyttö.
Lakiesitys lukioiden ja ammattikoulujen toimilupauudistuksesta raukesi juuri, mikä on hyvä, sillä se olisi tarkoittanut jopa joka kolmannen oppilaitoksen sulkemista ja epätasa-arvoistanut koulutusjärjestelmäämme.
Nyt vaarana on, että kasvatamme hyvinvointivelkaa.
Tärkeä esitys paperittomien oikeudesta laajempiin terveydenhuollon palveluihin ei ehtinyt tällä kaudella edetä. Kaikkien suomalaisten etu olisi, että kaikki täällä asuvat hoidetaan kunnolla ja sillä tavalla ehkäistään esimerkiksi tartuntatautien leviämistä. On myös väärin, että lapsia rangaistaan heidän vanhempiensa tekemistä ratkaisuista, ja jätetään heidät ilman kunnollista hoitoa.
Tätä vaalikautta on leimannut vahvasti työttömyys, mikä on paitsi epäinhimillistä myös kallista. Nyt on elvytyksen aika. Investoimalla teihin, raiteisiin, homekoulujen korjaamisiin ja asuntotuotantoon työllistämme suomalaisia nopeasti ja lyhennämme korjausvelkaa. Kun ihmisillä on työtä, se lisää ostovoimaa ja talouden rattaat saadaan pyörimään.
Usein oikealta ihmetellään millaisen velkataakan jätämme tuleville sukupolville. Samalla unohdamme usein, että mekin maksamme menneiden sukupolvien ottamaa velkaa verojen muodossa niistä palveluista joita olemme elämän aikana saaneet, esimerkiksi terveistä kouluista, koulutuksesta ja hyvästä terveydenhuollosta. Minä maksan mielelläni veroja, jos saan verorahoilleni vastinetta, ja uskon, että tulevat sukupolvet tekevät näin myös. Nyt vaarana on, että kasvatamme hyvinvointivelkaa leikkaamalla koulutuksesta, päivähoidosta, lapsilisistä ja terveyspalveluista.
Nykyisen hallituksen linja kurjistaa ja eriarvoistaa Suomea. Talouden sopeutukset olisi voitu tehdä oikeudenmukaisemmilla keinoilla, jos vain hallitus niin olisi halunnut. Hallitus kuitenkin päätti laittaa tulilinjalle pienituloisimmat ja heikoimmat: eläkeläiset, työttömät, opiskelijat ja lapsiperheet. Nyt tähtäämme vaalivoittoon, niin että ensi kaudella vallassa on oikeudenmukaisempi hallitus.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton varapuheenjohtaja.