Helsingin kaupunginteatterin Arena-näyttämölle tuotu Flirttikurssi 55+ tarttuu ajankohtaiseen aiheeseen, yksinäisyyteen. Näytelmän hahmot ovat pääosin noin kuusikymppisiä eronneita tai leskiksi jääneitä ihmisiä, jotka haluaisivat vielä kerran kokea uuden pari- tai ihmissuhteen.
Lähtöasetelmassa nämä ihmiset tapaavat toisensa ensimmäistä kertaa osallistuessaan flirttikurssille. Vaikka kurssi on tarkoitettu yli 55-vuotiaille, on joukkoon eksynyt myös yksi nelikymppinen, joka uskoo oppivansa jotain uutta edes kerran parisuhteen kokeneilta. Kurssin vetäjä (Eppu Salminen) on niin itsensä lumoissa, ettei näe inhimillisyyttä ympärillään vaan pyrkii ainoastaan toteuttamaan omia metodejaan. Vetäjän yli-innokkuutta selittää se, että hän on opetustyössä ensikertalainen.
Kurssille osallistuva Vesa Valdemar (Jari Pehkonen) on entinen rehtori, päällepäsmäri ja eronnut. Pirkko-Liisa (Leena Uotila) on estynyt kirjastonhoitaja, joka ei ole varsinaista parisuhdetta koskaan edes kokenut. Uolevi (Pertti Koivula) on eronnut puuseppä, joka jaksaa yhä etsiä itseään ja Ritva (Heidi Herala) on jäänyt leskeksi itseään kaksikymmentä vuotta vanhemman miehensä kuoltua. Heikki (Tom Wentzel) on itsensä epäonnistujaksi tunteva jäyhä suomalainen mies ja Anneli (Eija Vilpas) iloinen ja elämänmyönteinen leski. Joukon nuorin, Julia, (Heidi Lindén) ei ole koskaan saanut yhtäkään ihmissuhdetta onnistumaan, lisäksi hänellä on tapana puhjeta itkemään pienimmästäkin vastoinkäymisestä.
n
Lähtöasetelmiltaan Flirttikurssi 55+ voisi siis hyvinkin olla riemastuttava näytelmä. Mutta kun ei. Pentti Kotkaniemen ohjaama kolmetuntinen näytelmä ei ota käynnistyäkseen millään, ensimmäinen puolituntia osoitellaan vain hahmojen erilaisuutta ja sitten alkaa kesäteatterimainen yhteen ääneen huutaminen, jossa kaikkien sanottava hukkuu yleisen metakan alle.
Näytelmällä toki on hetkensä. Kun hahmot pääsevät rauhassa kertomaan omasta elämästään, niistä traumoista joista he ovat kasvaneet, ja kaikesta mikä jäi tekemättä saa näytelmä aitoa kosketuspintaa.
Kyse ei suinkaan ole siitä, että näyttelijät eivät osaisi työtään. Lavalla on reilu joukko hyviä näyttelijöitä, jotka tekevät parhaansa. Ongelmaksi nousee pääosin se, että kun kaikkia juonenkäänteitä täytyy yrittää tempoa yhtä aikaa eteenpäin, syntyy hallitsematon kaaos, jossa hyväkin näyttelijäsuoritus jää yleisen hässäkän jalkoihin.
Kaikesta päätellen yleisö kuitenkin pitää Flirttikurssi 55+ -näytelmää hauskana, sillä katsomossa raikuu useaan otteeseen nauru.
Helsingin kaupunginteatteri, Arena näyttämö. Lutz Hübner: Flirttikurssi 55+. Suomennos: Liisa Ryömä Ohjaus: Pentti Kotkaniemi. Suomennos: Liisä Ryömä. Lavastus: Antti Mattila. Puvut: Irmeli Toivanen. Valosuunnittelu: Kari Leppälä.