Tampereen Työväen Teatterin uutuusnäytelmän, Sirkku Peltolan Hevosten keinun asetelma on mielenkiintoinen kääntäessään romanikerjäläisongelman päälaelleen. Siinä vararikon tehnyt Kotalan pienviljelijäperhe karauttaa Ladalla keskelle Romanian kurjuutta, Jucun kylään.
Suomen globaaliksi lippulaivaksi nimetty Nokia siirsi tuotantonsa vuonna 2008 Saksan Bochumista tähän romanialaiseen kylään, joka nimettiin Nokia-cityksi. Paikallisten asukkaiden ja päättäjien toiveet pomppasivat pilviin, talous lähti nousuun ja läheiseen Clujin kaupunkiin suunniteltiin jopa lentokentän ja golfkentän rakentamista.
Tätä nousuhuumaa kesti kolme vuotta, kunnes Nokia siirsi tehtaansa vielä edullisempaan Vietnamiin. Jäljelle jäi rauniokaupunki ja suurtyöttömyys, jossa työttömiksi jääneet Nokian työntekijät harrastavat henkensä pitimiksi muun muassa hevosenlihan salakauppaa rinnatusten mafian organisoiman ihmiskaupan kanssa.
Kotaloiden neljäs tuleminen
Katsojille tutuksi tullut Kotalan perhe etsii tässä, Sirkku Peltolan neljännessä heidän rosoisesta elämästä kertovassa näytelmässä, onneaan tästä halvasta maasta, mutta törmääkin karuun arkeen. Halpuus ei ole laadun tae, eikä köyhyyden jakaminen ole mieltä ylentävää.
Niin nerokas ja tragikoomisella tavalla huvittava kuin konteksti onkin, se tuottaa katsojalle hienoisen uskottavuusongelman. Lähtisikö yksikään suomalainen perhe vanhalla Ladalla kerjäämään Romaniaan? Ainahan fantasiassa ja fiktiossa on oltava edes hitunen todellisuuspohjaa, jolloin jossain tilanteessa jossain päin maailmaa tietty absurdikin tapahtuma voisi olla mahdollinen.
Hevosten keinu on varmojen, jo tutuksi tulleiden Peltolan luottonäyttelijöiden varassa, mutta kovin paljon uutta he eivät pysty enää tuomaan esiin.
Nelikymppiseltä aikamiespojalta, verrattomalta moottoriturpa Kai Kotalalta (Aimo Räsänen) irtoaa naurut kirvoittavaa puhetta ja koreografiaa entiseen malliin. Hän ole kyennyt parantamaan työmarkkina-asemaansa mitenkään, mutta ei ole luopunut pilviä hipovista haaveistaankaan. Rakkauden poluilla menee paremmin. Topakka Tiina, jota Janne Kallioniemi hupaisasti esittää, odottaa kotimökille palaavia pullakahvit katettuna ja uusi riepumattokin kudottuna. Osa matonkuteista on turhankin arvokkaita, onhan ne pilkottu perheen arvotaulusta, Ilja Repinin Tolstoi kyntää taulusta vuodelta 1877, jonka varaan tulevaisuuden haaveet rakentuivat.
Valistunut arvaukseni on, että nämä kuteet kootaan Peltolan seuraavassa Kotalan perheen saagassa, lajissaan jo viidennessä.
Kahdesti kuolleista herännyt
Äite Kotala (Maria Aro) voi hyvin ja on puuhakas, vaikka onkin jo kaksi kertaa heittänyt henkensä ja herännyt kuolleista. Hän on teräväsanainen, mutta myös pesuettaan rakastava ja ymmärtävä yli satavuotias matroona.
Aili Kotala (Tuire Salenius) kuusikymppisenä eronneena ja työttömänä entisenä laitosompelijana jatkaa myös elämäänsä entiseen malliin haaveillen paremmasta tulevaisuudesta ja miehen sylin lämmöstä.
Esityksen hellyttävin henkilö on jälleen kerran Irakin pakolainen Hamed. Liikuttavan hyväntahtoinen ja sopeutuvainen (Pentti Helin) ei ole menettänyt lähimmäisenrakkauttaan ja auttavaisuuttaan. Kotalan perheen hyväksi hän on valmis tekemään mitä vaan, vaikkapa asettumaan tykin kuulaksi.
Hieman hahmottomaksi jäävän, kiukuttelevan Jaana Kotalan (Miia Selin) 9-vuotias tytär Tiikeri, raikkaasti näyttelevä (Emmi Kaislakari) viitoittaa tietä kohti parempaa tulevaisuutta. Kauniit, päähenkilöiden tunnetiloja ja toiveita kuvastavat Sorin sirkuksen esitykset ovat vaikuttavia tuoden näytelmään haaveiden kehiä, joiden varaan nämäkin kurjuuden kulkurit elämäänsä rakentavat realismin kourissa.
Sirkku Peltola on terävänäköisenä humanistina teatteritaiteemme yhteiskunnallinen omatunto. Hän antaa lempeän satiirinsa myötä luvan nauraa vähäosaisten kohellukselle ja selviämisyrityksille arjen ankaruudessa. Terävästi hän onkin todennut, että mielikuvitus on köyhän viimeinen leipäjono.
Hevosten keinu. Ensi-ilta 22.1.2015 Tampereen Työväen TeatterissaOhjaus ja käsikirjoitus: Sirkku Peltola. Lavastus Hannu Lindholm, puvut Marjaana Mutanen, valot Eero Auvinen, videot Ilari Kellokoski, ääni Jarkko Tuohimaa.
Rooleissa: Maria Aro, Tuire Salenius, Miia Selin, Emmi Kaislakari, Aimo Räsänen, Pentti Helin, Janne Kallioniemi, Ilkka Koivula, Severi Saarinen.
Yhteistyössä Sorin Sirkuksen kanssa.