Euroopan parlamentin ”ekaluokkalaisena” ministerikokemuksesta on paljon iloa. Liikennevaliokunnassa on ollut paljon meille suomalaisille tärkeitä asioita, jotka onneksi ovat olleet pitkälti jo ministeriajoilta tuttuja.
Ennen joulua saatiin neuvoteltua muun muassa raskaan kaluston mittojen ja massojen sääntelyä koskeva ehdotus, sekä liikennerikkomusten rajat ylittävää tietojen vaihtoa koskeva ehdotus.
Olen mukana myös kestävää kaupunkiliikennettä sekä yhtenäistä lippujärjestelmää koskevien asioiden työstämisessä oman ryhmäni varjoraportöörinä. Näillä rakennetaan edellytyksiä ja pohjaa uudelle ”liikenne palveluna” -ajattelulle, jossa liikenteen ympäristöystävällisyys, fiksu hinnoittelu sekä helppokäyttöisyys matkan suunnittelussa ja ostamisessa ovat avainasemassa.
Rautatielain- säädännön kohtalon hetket ovat tämän kevään aikana.
Raikkaita, uusia tuulia eurooppalaiseen liikennepolitiikka kaipaakin. Vuonna 2011 tehty liikenteen valkoinen kirja otetaan arviointiin tulevana keväänä, ja itse odotan, että siitä karistellaan nyt pölyt. Tarve olisi ennemminkin pontevalle peruskorjaukselle kuin pienelle pintaremontille. Tavoitteiden on oltava kunnianhimoisia.
Päätään ei kannata kuitenkaan hakata seinään. Kevätkauden ensimmäisessä liikenne- ja matkailuvaliokunnan (TRAN) kokouksessa vierailivat komission liikenteen ja liikkumisen pääosaston pääjohtaja Joao Machado sekä neuvostoa tulevan puolivuotiskauden luotsaavan Latvian liikenneministeri Antijs Matiss. Neljäs rautatiepaketti kuulosti olevan edelleen komission ja puheenjohtajamaan prioriteeteissa korkealla.
Oma uskoni tämän harjoituksen loppuunsaattamiseen alkaa jo horjua. Puheet ovat kovat, mutta asiat eivät etene. On selvää, että rautatielainsäädännön kohtalon hetket ovat tämän kevään aikana: ilman merkittävää nytkähdystä poliittisten kysymysten osalta tänä keväänä on tätä ponnistelua ja ylevää hyrinää turha jatkaa.
Ilahduttavaa oli kuulla se, että Euroopan unionin pyhä kolminaisuus – parlamentti, komissio ja neuvosto – näyttävät olevan yhteisymmärryksessä siitä, että sosiaalisten kysymysten pitää jatkossa olla yhä näkyvämmin eurooppalaisen liikennepolitiikan ytimessä. Tämä koskee niin matkustajien oikeuksia kuin reiluja työehtoja ja -oloja.
Euroopassa liikenneasiat on tällä hetkellä naisten käsissä: liikennekomissaariksi nimettiin lopulta slovenialainen Violeta Bulc, ja hänen kabinettipäällikkönään toimii aiemminkin komissiossa työskennellyt toiminnan naisena tunnettu Marjeta Jager.
Bulcin tapasin viime viikolla Strasbourgissa. Oli ilo todeta, että jaamme yhteisen vision tulevaisuuden liikennejärjestelmästä: käyttäjille on tarjolla yhä monipuolisempia palveluja, käytössämme on toimiva liikenneinfrastruktuuri ja liikenteen hiilidioksidipäästöjä on pystytty hillitsemään merkittävästi. Tarmoa ja tahtoakin Bulcin joukkueella tuntuu riittävän, joten ei muuta kuin tukka putkella uutta kohti!
Kirjoittaja on Euroopan parlamentin jäsen.