Tuki investointivetoiselle elvytyspolitiikalle Euroopassa kasvaa. Talouskatsauksessaan OECD eli kehittyneiden kapitalististen maiden yhteistyöjärjestö ehdottaa, että euroalueen maissa tingittäisiin aiemmista valtiontalouden tasapainottamistavoitteista. OECD:n mukaan tällainen politiikka hidastaa euroalueen elpymistä.
OECD:n tuoreita arvioita voidaan pitää itsekritiikkinä, koska se tuki eurokriisin alkuvaiheessa vyönkiristyspolitiikkaa. Kansainvälisistä organisaatiosta Kansainvälinen valuuttarahasto on myöntänyt virheensä jo aiemmin. Mutta mitä tekevät EU-elimet?
13 miljardia esimerkiksi ensi vaalikaudelle ajoitettuna olisi jo huomattava.
Viime viikolla EU-komission uusi puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ja varapuheenjohtaja Jyrki Katainen esittelivät Euroopan parlamentissa investointiohjelman, jota voi pitää komission huolenosoituksena euroalueen talouskehityksestä. Komissiokin korostaa esimerkiksi liikenne- ja energiainvestointien kasvattamisen tärkeyttä. Ohjelmassa on kuitenkin ammottava aukko.
Vaikka komissio toivoo investointihankkeiden laajuuden yltävän noin 315 miljardiin euroon kolmen vuoden kuluessa, sen mielestä EU:n budjettia ei tarvitse kasvattaa. EU:n ja Euroopan investointipankin tukea tulisi 21 miljardin euron edestä takauksina. Komissio luottaa viime kädessä vipuvaikutukseen eli siihen, että takaukset houkuttelevat yksityiset sijoittajat investoimaan.
Aiempien kokemusten perusteella komission toive on toiveajattelua: pari vuotta sitten Junckerin edeltäjä Barroso yritti toteuttaa samantapaista investointiohjelmaa, mutta tulokset jäivät laihoiksi. Miksi yksityiset yritykset investoisivat, jos komission rohkaisu investoimaan on olematon?
On surullista, ettei EU:ssa ole poliittista tahtoa toteuttaa investointiohjelmaa, joka voisi lyhyellä aikavälillä johtaa julkisen velan kasvuun. Kaikissa EU-maissa olisi investointitarpeita yllin kyllin – myös Suomessa.
EU-maiden hallitukset voivat ehdottaa maakohtaisia hankkeita osaksi investointiohjelmaa. Pääministeri Stubbin hallitus ilmeisesti ehdottaa investointiohjelmaan yli kymmentä hanketta, joiden arvo on noin 13 miljardia euroa. Hallitus ei tietenkään ole sitoutunut toimeenpanemaan hankkeita.
Hankkeet kuitenkin voitaisiin toteuttaa myös omin voimin, jos vain poliittista tahtoa löytyy. Summana 13 miljardia esimerkiksi ensi vaalikaudelle ajoitettuna olisi jo huomattava. Se sopisi hyvin ohjelmaksi sellaiselle hallitukselle, jonka keskeisimpänä tavoitteena on vähentää työttömyyttä Suomessa.
Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija.