Viimeinen sana
Viikko sitten eduskunta teki historiaa numeroin 105–92. Ensimmäinen kansalaisaloite toteutuu ja tasa-arvoisen avioliittolain myötä Suomesta tulee taas vähän inhimillisempi. Se, että jotkut saavat halutessaan mennä naimisiin, ei ole keneltäkään pois.
Kansalaisaloite Tahdon 2013 keräsi hurjalla vauhdilla yli 166 000 allekirjoitusta ja yhdisti ainutlaatuisella tavalla ihmiset yli puolue- tai uskonnollisten rajojen, mutta myös yhteisöt ja yrityksetkin saman asian taakse.
Paitsi omana tärkeänä asianaan, aloite iski johonkin ajan hermoon juuri silloin, kun ahtaaksi ja konservatiiviseksi muuttunut Suomi tarvitsi vastapainoa. Siitä tuli väylä ilmaista oma kanta, että persupelotteluun ei tarvitse alistua.
Yhteiskunnassa täytyy hoitaa monia asioita yhtä aikaa.
Päivä oli historiallinen myös siksi, että perussuomalaisiin tuli särö. Pieni, mutta särö kuitenkin. Eduskuntaryhmä niin kuin puoluekin on tähän asti ollut täydellisesti Timo Soinin talutusnuorassa, mutta nyt Arja Juvonen uskalsi äänestää vakaumuksensa mukaan, vaikka Soini on juuri tässä asiassa vaatinut puoluekuria.
Perussuomalaiset tunnetaan puolueena, jossa on yksi mies ja hänellä kaikki äänet. Soinilta on kuitenkin koko syksyn ollut veto poissa ja vitsit vähissä. Nyt Juvonen osoittaa, ettei oma ajattelu teekään kipeää eikä Soinin sana olekaan jumalan sanaa. Alkaako tästä pienestä säröstä puolueen itsenäistyminen itsevaltaisesta patruunastaan kohti tuntematonta tulevaisuutta?
Arja Juvosen yksi ääni sai kokoaan suuremman huomion, koska normaalien uutiskriteereiden näkökulmasta hän oli päivän kiinnostavin poikkeus. Suurimman työn tekivät muut kansanedustajat Alexander Stubbista vasemmistoliittolaisiin ja vihreisiin, jotka kaikki olivat kansalaisaloitteen takana.
Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että historiallisen lain kummitätinä voidaan pitää entistä kansanedustajaa Outi Ojalaa, jonka vuonna 1993 tekemä aloite samaa sukupuolta olevien rekisteröidystä parisuhteesta oli nykyisen kehityksen alku.
Avioliittolaista voidaan iloita siitäkin syystä, että vasemmiston vanha vaatimus tasa-arvosta eteni, mutta mikään ”tärkeämpi asia” ei siitä huolimatta jäänyt hoitamatta.
Ulkomuistista vedettynä vasemmistoliitto edisti kansalaisaloitteen käsittelyn aikana myös ”työläisten asioita” ainakin pitämällä esillä ammattiliittojen kanneoikeutta ja vastustamalla työttömien kyykyttämistä kuntouttavan työtoiminnan nimissä. ”Tavallisten ihmisten” asioita vasemmistoliitto muisti vastustamalla lupaustensa mukaisesti lapsilisien leikkaamista.
– Yhteiskunnassa täytyy hoitaa monia asioita yhtä aikaa. Jos lama sallisi ihmisoikeuskysymysten unohtamisen, niin se olisi varsin lyhytnäköistä. Ei voi olla niin, että yhteiskunnassa juostaan aina vain yhden asian perässä, Outi Ojala sanoi, kun parisuhdealoitetta muisteltiin Viikkolehdessä vuonna 2012.