– Vasemmisto ei voi omia itselleen suomalaisen hyvinvointivaltion toteuttamista, mutta kyllähän siinä vasemmiston tavoitteet hyvin pitkälle toteutuivat, Pertti Haapala sanoo.
Vasemmisto, SKDL ja SDP, ovat mieluusti ottaneet kunnian hyvinvointivaltion rakentamisesta.
– Käytännössä näitä palkinnon ottajia on enemmänkin. Suomalainen hyvinvointimalli tottakai perustuu myös vasemmiston vaatimuksille. Vasemmisto vaati kaikkia sosiaalisia oikeuksia samanlaisina kaikille kansalaisille tuloista ja taustoista riippumatta. Tällä tavalla se ajoi tasajakopolitiikkaa ja tasa-arvoa. Sitten kun julkisia resursseja alkoi olla, niin se oli ilman muuta siinä keskeinen tekijä. Mutta ei yksin.
Käytännössä SKDL liittoutui paljolti maalaisliitto-keskustan kanssa. Puolueilla oli samanlainen köyhä kannattajajoukko maaseudulla.
– Kun järjestelmä 60-luvulla oikeasti rakennettiin, niin silloin mukaan tuli maalaisliitto, jonka tuki oli aivan ratkaiseva koko hyvinvointivaltion mallille.
– Maaseutuväki hyötyi hyvinvointimallista enempi kuin kaupunkilaiset, koska maaseudulla tehtiin suhteellisesti paljon suurempia julkisia investointeja kuin kaupunkeihin. Koko koulusysteemi nykyaikaistettiin, tuli peruskoulu. Se oli isompi mullistus maaseudulla kuin kaupungeissa. Tuli terveyskeskukset. Sekin oli isompi muutos maaseudulla kuin kaupungeissa. Tuli työeläkkeet ja maatalouseläkkeet ja paremmat kansaneläkkeet.
Haapala arvioi, että etujen tullessa tuloista riippumattomiksi niistä hyötyivät eniten ne, joilla oli pienet nimellistulot eli maanviljelijät.
Haapalan mukaan ilman maalaisliiton tukea vasemmisto ei olisi saanut hyvinvointivaltion vaatimuksiaan läpi.
Lue Pertti Haapalan koko haastattelu perjantaina 7.11. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehden SKDL-teemanumerossa näköislehdestä , joka maksaa 2,50 euroa.