Eniten ebolalääkäreitä
Kuuba ilmoitti 10.9. lähettävänsä 165 lääkäriä ja hoitajaa Länsi-Afrikan ebola-alueille. Ensimmäinen ryhmä saapui Sierra Leoneen 2.10.
27.9. Kuuba ilmoitti lähettävänsä alueelle vielä 296 lääkäriä ja hoitajaa lisää.
Maanantaina 3.11. aloitti 90 kuubalaista työnsä Liberian Monroviassa. Klinikka on esimerkki harvinaisesta yhteistyöstä, sillä sen rakensivat Yhdysvaltain alueelle lähettämät sotilaat.
Kuubalaislääkäreiden työn pahin vihollinen on vuosikymmeniä jatkunut kauppasaarto.
Kuuba lähettää ebola-alueelle tällä hetkellä enemmän terveydenhuollon henkilökuntaa kuin yksikään muu valtio. Kuubalaisen lääkärin Caristina Robainan mukaan pelottomuus ja vaatimattomuus auttavat kuubalaisia pärjäämään Afrikassa.
Haasteita kuubalaisilla lääkäreillä riittää myös kotimaassa. Lääkäreitä koulutetaan paljon, mutta heille maksetaan vähän ja kaikesta materiaalista on pulaa. Lääkäreiden työn pahin vihollinen on vuosikymmeniä jatkunut kauppasaarto.
– Moni kuubalainen potilas ei olisi hengissä ilman lentoemäntiä, sanoo Robaina.
Hänen mukaansa lentokoneiden henkilökunta tuo usein maahan lääkkeitä, joiden myymisen Kuubaan kauppasaarto estää. Kauppasaarto vaikuttaa hänen mukaansa etenkin syöpäpotilaiden lääkkeiden saatavuuteen.
– Kansainvälinen solidaarisuus on avainasemassa. Joskus leikkaukset ajoitetaan lentokoneiden saapumisaikataulujen mukaan, ja sairaalan henkilökunta on kentällä odottamassa koneen laskeutumista. Onhan se aika dramaattista.
Pelkästään lääkkeistä ei ole Kuubassa pula, vaan myös perustarvikkeista, kuten sairaalavalaistuksesta ja hygieniatuotteista. Joskus lääkärit saattavat tehdä työtään kynttilän valossa.
”Raha ei ole syy
ammatinvalinnalle”
Robaina itse on erikoistunut epidemiologiaan ja trooppisiin sairauksiin, joista hän kiinnostui työskennellessään Etiopiassa. Kokemus Afrikassa oli kokonaisvaltainen.
– Asuin kaksi vuotta heidän kanssaan, kärsin heidän kanssaan, ja opin, että on olemassa maita, joissa on paljon, paljon enemmän ongelmia kuin Kuubassa.
– En unohda sitä koskaan, kuinka potilaat tulivat kävellen, paljain jaloin, useiden kymmenien kilometrien matkojen takaa tavatakseen ensimmäistä kertaa elämässään lääkärin. He olivat hikisiä ja likaisia, kun otin heidät vastaan. Hoidin heitä, vaikkei yhteistä kieltä ollut. Kosketin heitä. Potilaat halasivat ja suutelivat minua, se on tyypillistä Afrikassa, ja minä annoin heidän tehdä niin, vaikka he olisivat olleet kuinka likaisia ja sairaita. Afrikka on koettava niin, hän sanoo.
Robaina tulee myös itse vaatimattomista oloista.
– Olen lääkäri, mutta olen köyhistä oloista kotoisin. En ole lääkäri sen ansiosta, että vanhempani olisivat olleet rikkaita. Suurin osa kuubalaisista lääkäreistä tulee taloudellisesti hyvin vaatimattomista oloista, siksi asenteemme on se, että olemme kaikki samanarvoisia. Siksi meidän on helppo työskennellä Afrikassa.
– Meitä ei pelota, emmekä harjoita tätä ammattia rahasta, hän kiteyttää.
– Jos haluaisin rahaa, pitäisi kai erikoistua kirurgiaan, hän nauraa.
Aiheesta enemmän tänään perjantaina 7.11. ilmestyneessä Viikkolehdessä.
Eniten ebolalääkäreitä
Kuuba ilmoitti 10.9. lähettävänsä 165 lääkäriä ja hoitajaa Länsi-Afrikan ebola-alueille. Ensimmäinen ryhmä saapui Sierra Leoneen 2.10.
27.9. Kuuba ilmoitti lähettävänsä alueelle vielä 296 lääkäriä ja hoitajaa lisää.
Maanantaina 3.11. aloitti 90 kuubalaista työnsä Liberian Monroviassa. Klinikka on esimerkki harvinaisesta yhteistyöstä, sillä sen rakensivat Yhdysvaltain alueelle lähettämät sotilaat.
Kuubalaislääkäreiden työn pahin vihollinen on vuosikymmeniä jatkunut kauppasaarto.