Täysi eläke vasta tavoite-eläkeiässä
Yksi asia eläkeratkaisussa on jäänyt Juha Pesolan mielestä liian vähälle huomiolle: niin sanottu tavoite-eläkeikä.
– Alin vanhuuseläkeikä mahdollistaa kyllä eläkkeelle siirtymisen. Mutta tavoite-eläkeikä tarkoittaa ikää, johon asti työskentelemällä elinaikakerroin ei enää leikkaa eläkkeen määrää, Pesola kertoo.
Esimerkiksi vuonna 1955 syntynyt voi siirtyä uuden järjestelmän mukaan vanhuuseläkkeelle 63 vuoden ja kolmen kuukauden ikäisenä, mutta hänen tavoite-eläkeikänsä eli ”täyden” eläkkeen kertyminen täyttyy vasta 64 vuoden ja kahden kuukauden iässä.
Vastaavasti tämän hetken nuorella, esimerkiksi vuonna 1995 syntyneellä elinajanodotteen mukainen vanhuuseläkkeen alaraja olisi nykylaskelmin 68 vuotta ja yksi kuukausi, ja tavoite-eläkeikä täyttyy vasta 71 vuoden ja viiden kuukauden iässä.
Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesola on odotuksiin nähden tyytyväinen tänä syksynä syntyneeseen eläkeratkaisuun. Uusi eläkejärjestelmä tulee voimaan vuonna 2017.
– Tällä ratkaisulla turvattiin meille kaikille eläkkeet pitkälle tulevaisuuteen. Nyt eläkejärjestelmä on kestävällä pohjalla, ja voimme sanoa nuorille, että eläkkeesi on turvattu, Pesola sanoo.
– Paljon puhuttu vanhuuseläkkeen alarajan nosto 63 ikävuodesta 65 vuoteen oli tarpeeton, mutta ei ole metallityöntekijän näkökulmasta eläkeuudistuksen tärkein asia. Vanhallakaan ikärajalla vain kolmannes työntekijöistä on jaksanut töissä eläkeiän alarajaan asti.
Esimerkiksi vuoden 2011 tilastojen mukaan työntekijäväestöstä vanhuuseläkkeelle siirtyneistä vain 33 prosenttia oli ansiotyössä ja jopa 26 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeellä, 21 prosenttia työttömyyseläkkeellä, 10 prosenttia työttömänä ja 6 prosenttia osa-aikaeläkkeellä.
– Meille tärkeitä ovat asiat ennen varsinaista eläkeikää, eli muut reitit eläkkeelle kuin varsinainen vanhuuseläkkeen alaraja, Pesola kertoo.
Uusi eläkeratkaisu tarjoaa siihen keinoja: Työttömien eläkeputki säilyy. Työkyvyttömyyseläkkeen taso nousee. Nykyisen osa-aikaeläkkeen tilalle tulee varhennettu vanhuuseläke, joka on vielä vanhaa järjestelmää joustavampi. Uutena vaihtoehtona tulee työuraeläke, jota voi anoa työskenneltyään 38 vuotta raskaissa töissä.
Pallo on nyt työpaikoilla
Juha Pesolan mukaan eläkeratkaisun jälkeen pallo on nyt heitetty työpaikoille.
– Jos elämä jatkuu entiseen malliin, työtä ei muokata ja työpaikoilla ei tehdä mahdolliseksi työskennellä pitempään, niin tässä on isoja riskejä. Mutta jos tämän seurauksena työpaikat muuttavat toimintatapojaan, tämä on mahdollisuus, Pesola näkee.
– Kun työelämässä alkaa olla yli 65-vuotiaita, täytyy miettiä miten sitten pärjätään. Meillä on paljon oppimista tässä tilanteessa.
Metalliliitolla ja Teknologiateollisuudella on onneksi vastauksia työurien pidentämiseen. Viime vuonna julkaistu Teknologiateollisuuden työkaarimalli -opas tarjoaa työkaluja ja vinkkejä työn kehittämiseen ja työssä jaksamiseen.
– Meidän pitää muuttaa käsitystämme työnteosta. Työpaikoilla pitää hyväksyä, että kaikilla ei välttämättä ole täyttä fyysistä työkykyä, ja kaikki eivät välttämättä tee töitä yhtä pitkää työaikaa, Pesola sanoo.
– Kulttuurin pitää muuttua siitä, että painettaisiin täysillä 17 ikävuodesta 65 vuoteen. Täytyy hyödyntää ikääntyneiden osaamista ja kokemusta, ja tinkiä vähän fyysisestä työsuorituksesta.
Uusi eläkemalli on tasavertaisempi
Juha Pesolan mielestä uusi eläkeratkaisu on ennen kaikkea demokraattisempi ja tasavertaisempi.
– Vanhan eläkemallin superkarttuma palveli enemmän toimihenkilöitä, joilla on työkuntoa vielä vanhuuseläkkeen kynnyksellä. Nyt se poistuu, ja eläkekertymässä otetaan huomioon koko työura, Pesola kertoo.
– Tämä on iso uudistus siihen suuntaan, että kaikki ovat tasavertaisia. Työntekijöiden asema suhteessa toimihenkilöihin ja ylempiin toimihenkilöihin parani.
Pesola on myös tyytyväinen, että eläkeratkaisu syntyi kolmikantaisesti työntekijäkeskusjärjestöjen, elinkeinoelämän ja maan hallituksen kesken.
– Voittajia ovat ay-liike ja sopimusjärjestelmä. Tällä turvattiin meidän sananvalta. Jos nykyinen eduskunta olisi yksin tehnyt eläkeratkaisut, lopputulos olisi voinut olla paljon huonompi.
Lue lisää: www.sak.fi/ajankohtaista/uusi-elakejarjestelma.
Täysi eläke vasta tavoite-eläkeiässä
Yksi asia eläkeratkaisussa on jäänyt Juha Pesolan mielestä liian vähälle huomiolle: niin sanottu tavoite-eläkeikä.
– Alin vanhuuseläkeikä mahdollistaa kyllä eläkkeelle siirtymisen. Mutta tavoite-eläkeikä tarkoittaa ikää, johon asti työskentelemällä elinaikakerroin ei enää leikkaa eläkkeen määrää, Pesola kertoo.
Esimerkiksi vuonna 1955 syntynyt voi siirtyä uuden järjestelmän mukaan vanhuuseläkkeelle 63 vuoden ja kolmen kuukauden ikäisenä, mutta hänen tavoite-eläkeikänsä eli ”täyden” eläkkeen kertyminen täyttyy vasta 64 vuoden ja kahden kuukauden iässä.
Vastaavasti tämän hetken nuorella, esimerkiksi vuonna 1995 syntyneellä elinajanodotteen mukainen vanhuuseläkkeen alaraja olisi nykylaskelmin 68 vuotta ja yksi kuukausi, ja tavoite-eläkeikä täyttyy vasta 71 vuoden ja viiden kuukauden iässä.