Vaatimukset työajan lyhentämisestä nostavat jälleen päätään.
Tohtori Anna Coote New Economics Foundationista kävi maanantaina Kalevi Sorsa -säätiön seminaarissa Helsingissä esittelemässä brittien vaatimuksia 30 tunnin työviikosta.
Vaatimukset ja teoriat työajan erilaisista lyhennysmalleista olivat suosittuja 1970- ja 80-luvuilla ympäri Eurooppaa. Tuolloin vaatimus perustui pääasiassa ajatukseen työn jakamisesta, koska automaatio korvaa ihmistyötä.
Työn jakaminen on myös yksi brittiläisen ajatuspajan argumenteista. Työ ei jakaudu tasaisesti, toisilla on töitä liiaksi asti ja toisilla sitä ei ole lainkaan.
Työn jakamisen lisäksi Coote perusteli 30-tuntista työviikkoa myös ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin lisääntyminen.
Cooten mukaan työajan lyhentämisestä seuraisi myös taloudellisia etuja, lyhyen työviikon tekijät ovat hänen mukaansa tehokkaampia. Hän kuitenkin katsoi, ettei työajan lyhentäminen ja jatkuva talouskasvu kuulu yhteen.
Brittitohtori arvostelee nykyiseen elämäntapaan liittyvää käsitystä, jonka mukaan ainainen kiire ja pitkät työpäivät ovat menestyksen merkkejä. Ne ovat hänen mukaansa myrkkyä ihmiselle ja ympäristölle.
Vastustajia riittää
Brittitutkija myöntää, ettei 30-tuntiseen työviikkoon siirtyminen ole suinkaan helppoa. Vastustajia riittää, aina palkkojensa pienentymistä pelkäävistä työntekijöistä lähtien.
Hän kuitenkin muistuttaa, että suuria mullistuksia on tehty ennenkin ja ne ovat vakiintuneet yhteiskuntaan.
– Esimerkiksi naisten äänioikeus tuntui aikoinaan mahdottomalta tavoitteelta. Nyt kukaan ei tohdi esittää äänioikeuden poistamista naisilta.
Coote haluaa 30-tuntisen työviikon yleiseksi normiksi, joka voitaisiin aloittaa uusista, työelämään tulevista sukupolvista. Työelämässä jo olevien kohdalla työaikaa voisi lyhentää yhdellä viikkotunnilla vuodessa 55 ikävuodesta lähtien.
65-vuotiaan työaika olisi näin 30 tuntia ja 75-vuotiaan 20 tuntia, Coote kaavaili.
Filatov ei usko työn jakamiseen
Seminaarissa kommenttipuheenvuoron käyttänyt kansanedustaja ja kolmen hallituksen työministerinä toiminut Tarja Filatov (sd.) ei innostunut työajan yleisestä lyhentämisestä.
– Olen kasvuorientoitunut ihminen ja pidän tuottavuuden kasvua tärkeänä, Filatov myönsi.
Lisäksi hän pitää Suomen työväenpuolueen Forssan kokouksen julistusta 8-tuntisesta työpäivästä edelleen ajatuksen tasolla hyvänä. Ongelma on Filatovin mielestä siinä, ettei työaika ole jakautunut reilusti.
Työajan pituuden sijaa Filatovia huolettavat enemmän ne, jotka eivät pääse lainkaan työn syrjään kiinni. Ongelma on hänen mukaansa liian monisyinen ratketakseen työaikaa lyhentämällä ja työtä jakamalla.
– En jaksa uskoa työn jakamiseen. Nykyisinkään ei tahdo riittää tarpeeksi osaavia tekijöitä hoiva-aloille, Filatov sanoi.