Yksi kolmesta luottoluokittajasta, Standard & Poor´s, laski Suomen luottoluokitusta yhdellä pykälällä kaksi viikkoa sitten. Tämä oli massiivinen imagotappio erityisesti kokoomukselle, joka on AAA-takki auki vaatinut talouskuria ympäri Eurooppaa. Kokoomuksen lähtökohta on ollut tehdä talouspolitiikkaa pikemminkin luottoluokittajille kuin kansalle.
Mutta mikä on luottoluokituksen laskun merkitys tavalliselle kansalle? Taivas ei pudonnut niskaan eivätkä korotkaan ole lähteneet nousuun vaikka mediassa talouspolitiikan lähes ainoiksi asiantuntijakommentaattoreiksi nostetut pankkiekonomistit maalailivat Suomen korkomenojen kasvua. Itse asiassa Suomi sai tiistaina lainaa ennätysalhaisella korolla. Kannattaisiko joskus kuunnella muitakin asiantuntijoita?
Oikeiston mielestä Suomen talouden suurin ongelma tuntuu olevan velka. Luottoluokituksen laskun syy ei ollut kuitenkaan Suomen velkaantumisen taso. Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on noin 60 prosenttia. Samaan aikaan AAA-maista Kanadan ja Iso-Britannian velkasuhde on noin 90 prosenttia ja Euroopan talousjättiläisenä pidetyn Saksan lähes 80 prosenttia.
Luottoluokittajia huolestuttaa Suomen talouden heikot kasvunäkymät. Tämän saman ongelman on nostanut esiin myös Vasemmisto jo pitkään. Velkaosuus laskee vain, jos talous saadaan kasvuun. Siksi tarvitaan elvytystä niin Suomessa kuin Euroopassa. Kokoomus on tiukasti tyrmännyt elvytyspuheet.
Tiistaina valtiovarainvaliokunnan julkisessa kuulemisessa asiantuntijat eivät kuitenkaan tyrmänneet elvytystä, päinvastoin. Kun laina on ennätyshalpaa, kannattaa tehdä ne infra-investoinnit, jotka pitää joka tapauksessa tulevaisuudessa tehdä.
Kun Suomella on suuri työttömyysongelma ja toisaalta mittava investointivelka, kannattaa juuri nyt panostaa raiteiden ja teiden kunnostamiseen, homekoulujen korjaamiseen ja kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentamiseen. Nämä synnyttävät työtä ja kasvua sekä suoraan että välillisesti.
Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) tuskin odotti julkista kuulemista järjestäessään, että sen pääviestiksi nousee kokoomuksen talouspolitiikan kulmakivien kritisointi. Professori Sixten Korkman sanoi, ettei luottoluokituksen laskulla ole tuon taivaallista väliä. Professori Pertti Haaparanta piti verojaoston puheenjohtajan Sampsa Katajan (kok.) ehdotusta velkajarrusta täysin idioottimaisena.
Kokoomuksen sisarpuolue koki rökäletappion Ruotsissa ja erityisesti vaaleissa kritiikki kohdistui kokoomuslaisen valtiovarainministeri Anders Borgin talouspolitiikkaan. Kansa äänesti Borgin pois vallasta, mutta pääministeri Alexander Stubb päätti kutsua hänet tämän jälkeen Suomeen taloudelliseksi neuvonantajaksi.
Eiköhän tämä kokoomuksen kurjistava talouspolitiikka ole jo nähty? On aika muuttaa talouspolitiikan suuntaa. Se ei tapahdu pankkiekonomistien tai entisten valtiovarainministerien leikkauslinjalla. Suomen talous ja työllisyys nostetaan vain rohkealla kasvun elvyttämisellä.