Viimeinen sana
Television vaalikeskusteluihin on vielä puolisen vuotta aikaa, mutta jo nyt on tiedossa niiden ensimmäinen kysymys: kuinka paljon olette valmiita leikkaamaan ja mistä?
1990-luku näyttää olevan viihteen seuraava trendi ja politiikkakin on menossa ihan ysäriksi. Se on sitä, että luvallisia keskustelunaiheita ovat leikkausten lisäksi vain veronkevennykset. Elvyttäjille ja investoinneista puhuville hymähdetään säälivästi: eikö se vieläkään tajua…
Pääministeri Alexander Stubb raamitti eduskuntavaalien puheenaiheita Keskuskauppakamarin suuressa veropäivässä keskiviikkona. Kokoomuksen nuoria leijonia on kutsuttu kauppakamaripojiksi ja kieltämättä siltä taas kerran tuntui, kun tilaisuuden isäntä julkisti aamulla tiedotteen, jonka otsikko kuului, että ”seuraavan hallituksen keskityttävä työn verotuksen keventämiseen”, ja sitten pari tuntia myöhemmin Stubb sanoi, että ”ensi vaalikaudella työn verotusta on merkittävästi kevennettävä”.
Kokoomuksen nuoria leijonia on kutsuttu kauppakamaripojiksi.
Stubbin mukaan on kevennettävä pienituloisten, keskituloisten ja suurituloisten palkkaveroa. Tämä rahoitetaan vähentämällä julkisia menoja ja kiristämällä kulutusveroja.
Veronkevennysten tasokin on jo määritelty. Valtiosihteeri Martti Hetemäen vetämä verotuksen kehittämistyöryhmä esitti vuonna 2010, että ansiotulojen verotusta pitäisi keventää kautta linjan kahdella miljardilla eurolla ja että ylintä rajaveroastetta alennettaisiin noin 50 prosenttiin. Vuoden 2011 vaalitulos esti tämän ohjelman, mutta Stubb tarjoaa sitä seuraavan hallitusohjelman pohjaksi.
Stubbin linjaus tarkoittaa sitä, että palkansaajien veroalen maksavat käytännössä pienituloiset ja varsinkin ne, joilla ansiotuloja ei ole ollenkaan. Julkisten menojen ”vähentäminen” on suomeksi palveluiden leikkaamista ja kulutusverojen kiristäminen nostaa ruuan ja jäljelle jäävien palveluiden hintaa.
Talouspolitiikassa eurooppalaisuuttaan korostava Stubb näyttää jämähtäneen keskustelun edelliselle kierrokselle. Eurooppalaiset toimijat ja tutkimuslaitokset ovat alkaneet harjoittaa itsekritiikkiä viime vuosien kiristyspolitiikasta, mutta Stubbin mukaan Suomen ”ongelmat eivät ratkea velkaelvytyksellä”.
Kansan Uutisten verkkolehteen koottiin tiistaina otos tuoreimmasta talouskeskustelusta otsikolla Elvytyksen tarve nousi talouskeskusteluun. Esimerkiksi ruotsalaisen SEB-pankin pääekonomisti Robert Bergqvist sanoi Kauppalehden haastattelussa, että Suomen pitää investoida yhteiskunnan perusrakenteisiin. Hänen mukaansa Ruotsissa ollaan käynnistämässä tällaisia pitkän tähtäimen ohjelmia.
Maanantaina Aalto-yliopiston taloustieteen professori Sixten Korkman muistutti Helsingin Sanomien kolumnissaan, että keynesiläisyydelle nimensä antanutta John Maynard Keynesiä ei uskottu 1930-luvulla. Suurta lamaa ei ryhdytty taittamaan elvyttämällä.
”Tiukka finanssipolitiikka vain pitkittää taantumaa”, Korkman kirjoitti.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi on havahtunut investointien puuttumisen Euroopan taloudesta ja EKP on aloittamassa ”eräänlaisen määrällisen elvyttämisen”.
Stubb lainasi myös Maailman talousfoorumia, jonka mukaan ”rajoittava työlainsäädäntö, työntekijöiden palkkaamiseen ja irtisanomiseen liittyvä kankeus, työn korkea verotus sekä palkan ja tuottavuuden heikko kytkös ovat Suomen suurimpia kilpailukykyhaittoja”.
Jos kokoomus säilyttää paikkansa suurimpana puolueena, edessä on suuri yhteentörmäys ay-liikkeen kanssa.