Viimeinen sana
Kokoomuksella on viime aikoina ollut isoja ongelmia julkisuuden hallinnassa. Kokoomus kompuroi kuin humalainen pimeässä rappukäytävässä. Mistähän se mahtaa johtua? Ehkä se on seurausta uudesta johtamiskulttuurista, jossa tärkeintä on, että ollaan esillä.
Useampikin kokoomusvaikuttaja puheenjohtaja Alexander Stubbin johdolla on viime aikoina puhunut sivu suunsa eli on oikeasti sanonut, mitä tarkoitti ja sitten pokkana kohta väittänyt, ettei tarkoittanutkaan mitä sanoi.
Sammakkoja (”onnettomia sananvalintoja”) suustaan ovat päästäneet tai toimineet muutoinkin holtittomasti muun muassa tuore ministeri Laura Räty sekä kansanedustajat Lasse Männistö ja Pia Kauma, joka on arvostellut voimakkaasti sitä, että maahanmuuttajatkin ovat saaneet rahallista tukea uusien lastenvaunujen ostamiseen.
Kokoomus kompuroi kuin humalainen pimeässä rappukäytävässä.
Ministeriksi Helsingin apulaiskaupunginjohtajan paikalta valittu Räty osoitti ensin tietämättömyytensä kansalaisten arjesta, paljastui verokikkailijaksi ja oli mukana kokoomuksen paikkojenvaihtopelissä. Männistö valitutti itsensä Rädyn paikalle Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi ja haki sitten eroa eduskunnasta, jotta Räty olisi noussut varakansanedustajan paikalta hänen tilalleen eduskuntaan.
Kun kohu vain kasvoi kasvamistaan, Männistö joutui torstaina heittämään pyyhkeen kehään ja perui eropyyntönsä.
Rädyn ja Männistön tuolileikki haisi jo kauas. Kas kun Stubb ei itse huomannut sitä, ennen kuin ulkopuoliset alkoivat häntä valistaa. Stubbin ”modernina” pitämä poliitikkojen paikkojen vaihto alkoi hänestäkin yhtäkkiä näyttää 70-luvun poliittiselta kabinettipeliltä.
Stubbilta lipsahti Ylen uutisissa, että vielä edellisenä päivänä itsevarmana esiintynyt Männistö pistettiinkin porukalla kuriin.
Suora lainaus Stubbin Ylen haastattelusta kertoo, mistä oli viime kädessä kyse: ”Koska 70-luvulla, 80-luvulla ikään kuin kabineteissa pyrittiin ratkaisuihin, joilla ihmisiä pantiin erilaisiin paikkoihin, ja nyt tässä valitettavasti kävi sillä tavalla, että …asiat oli miltä näytti ja päädyimme tähän ratkaisuun …ööö… Lasse Männistö päätyi tähän ratkaisuun.”
Kokoomus myöntää siis vihdoin itsekin poliittiset virkanimitykset ja niihin liittyvän poliittisen pelin. Aika moni jo Männistön valinnan yhteydessä totesi, että uudella Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaiskaupunginjohtajalla on erittäin kapea kokemus alalta ja myös johtamisesta.
Yleensä kokoomus on saanut nopeastikin ison egonsa kanssa pullistelevat poliitikkonsa kuriin, mutta nyt on ollut vähän niin ja näin. Aisan yli potkijoiden kurinpalauttajana on taustalla yleensä tomerasti touhunnut puoluesihteeri Taru Tujunen, joka on siirtymässä pois politiikasta Ellun Kanat -viestintätoimiston toimitusjohtajaksi. Kokoomus varmaan ostaa häneltä konsulttipalveluja. Ennen Tujusta leveämmän leivän perään Brysseliin ehtivät lentää puheenjohtaja Jyrki Katainen sekä kuntauudistuksen läpiajossa epäonnistunut varapuheenjohtaja Henna Virkkunen.
Ehkä viimeisenä palveluksenaan kokoomukselle Turunen yritti lievittää noloa monen rintaman kohua huumorilla, kun juuri muita keinoja ei enää ollut käytettävissä. Tujunen tokaisi nimittäin Ilta-Sanomissa, että kokoomukselle on meneillään ”Hei me möläytellään -viikot”.
Kansakunnan johtamisen kannalta olisi huojentavaa, jos vain tästä olisi kysymys, vaan kun ei ole. Yhden möläyttäjän jälkeen astuu esiin toinen ja kantojaan tuuliviirin tavoin ”tarkistava” puheenjohtaja Stubb antaa heti ”kiusatulle” tukensa, kunnes joutuu perääntymään.
Ketään ei tietysti pidäkään jättää susien raadeltavaksi, mutta kannattaisiko ennalta opettaa harkintaa ja mielen malttia kaikille jo kiivaasti kevään eduskuntavaaleihin valmistautuville ehdokkaille.