Suomen talous- ja työllisyysnäkymät eivät näytä kovin ruusuisilta. Tällä viikolla valtiovarainministeri Antti Rinne myönsi, että talousennusteita joudutaan rukkaamaan alaspäin. Tähän vaikuttaa yleinen taloustilanne ja Venäjän tilanne. Vastapakotteiden vuoksi elintarviketeollisuudelle tulee suuri lovi ja toisaalta palvelualoille ja kaupanalalle vaikuttaa ruplan kurssin lasku ja sitä myötä vähentynyt turismi.
Kun hallitus kokoontuu budjettiriiheen käsittelemään ensi vuoden talousarviota, pitää heikentyvien talousnäkymien heijastua budjettiin. Pääministeri Alexander Stubbin ja kokoomuksen vastaus on tämän viikon puheiden perusteella budjetin kiristäminen entisestään. Tämä on kuitenkin myrkkyä Suomen taloudelle ja työllisyydelle.
Kokoomus on suurpääoman ja suuryritysten puolella.
Kun vienti ei vedä ja työllisyys heikkenee, pitää budjetissa pyrkiä elvyttämään taloutta. Erityisen tärkeää on huolehtia kotimaisesta kulutuskysynnästä. Suomessa ei ole nähty nykyisen laman ja taantuman aikana samanlaista massatyöttömyyttä kuin 1990-luvun laman aikana. Tästä on pitänyt huolta ennen muuta kotimarkkinat.
Nyt pitäisi huolehtia siitä, ettei omilla toimilla kurjisteta kotimarkkinoiden tilannetta. Tarvitaan panostuksia pieni- ja keskituloisten ostovoimaan ja toisaalta elvytystä erityisesti rakentamisen puolella. Valitettavasti valtiovarainministeri Rinteen budjettiesitys on pikemminkin kurjistava kuin elvyttävä.
Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä ollaan edelleen leikkaamassa eläkeläisten, työttömien ja opiskelijoiden indeksejä. Tämä on sosiaalisesti epäoikeudenmukaista ja talouspoliittisesti järjetöntä. Indeksileikkausten suurimpia hyötyjiä ovat eläkeyhtiöt ja kärsijöinä ovat pienituloiset ihmiset ja toisaalta palvelualojen työntekijät ja pienet yrittäjät.
Indeksileikkauksilla haetaan noin 150 miljoonan euron säästöä valtiontalouteen ensi vuonna, mutta sen vaikutukset ovat yli 300 miljoonaa euroa ostovoimaan. Pienituloiset käyttävät lähes jokaisen euron kotimaisiin palveluihin. Jo nyt erityisesti kaupanalalla on nähty erittäin valitettavia yt-neuvotteluja ja irtisanomisia, ja indeksileikkaukset vain pahentavat tätä. Päälle tulee vielä Venäjän tilanteen vaikutus kauppaan ja palveluihin.
Jos hallitus on yhtään kiinnostunut kaupan ja palveluiden työllisyydestä, pitää indeksileikkaukset perua.
Myös itsensä työllistäjät ja pienet yrittäjät palvelualoilla ovat hyvin ahtaalla. Tämä johtuu korkeasta erityisesti alv-kannasta. Jotta yrittäjä voi työllistää itsensä ja parhaassa tapauksessa muutaman muunkin, pitää itsensä työllistäjiä ja pienyrittäjiä tulla vastaan. Arvonlisäveron alarajan huojennuksen tuntuva nosto auttaisi itsensä työllistävien asemaa.
Kokoomus on suurpääoman ja suuryritysten puolella. Pienten yrittäjien tilannetta kokoomuksen politiikka ei helpota. Siksi Vasemmiston pitää puolustaa myös itsensä työllistäviä ja pienyrittäjiä.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja.