Matkailu- ja ravintola-alan tulevaisuudennäkymät ovat edelleen normaalia heikommalla tasolla. Tehtyjen työtuntien määrä ja ulkomaisten matkailijoiden määrä väheni selvästi alkuvuonna.
– Runsaita irtisanomisia ei olla jouduttu tekemään, sillä alalla työskentelee paljon osa- ja määräaikaisia työntekijöitä, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa.
Ravintola-alan ahdinko on MaRan mukaan seurausta kotimarkkinoiden hiipumisesta, ulkomaanturismin vähenemisestä sekä veropolitiikasta.
– Kotimarkkinoilla ei ole varaa kuluttaa, ottaa velkaa eikä säästää. Sen sijaan verotusta lisätään, MaRan ekonomisti Jouni Vihmo selventää.
MaRan laskelmien mukaan alaa rasittaa myös muita EU-maita nopeampi hintakehitys. Raaka-aineiden hinnannousu siirtyy suoraan ravintola-annosten myyntihintoihin. Loputtomiin eivät ravintolatkaan voi hintoja nostaa, jolloin tingitään myyntikatteesta.
– Sadan euron ateriasta jää voittoa kaksi euroa. Hinnasta lähes kolmasosa menee veroihin ja työnantajamaksuihin, kolmasosa raaka-aineisiin ja loput palkkoihin sekä vuokriin, Vihmo laskee.
Hallitus yllätti
Ravintola- ja matkailualan yllätykseksi pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallitus päätti säilyttää yritysten edustuskulujen vähentämisoikeuden vuoden 2015 alusta. Hallituksen päätös vähennysoikeuden perumisesta on voimassa tämän vuoden.
Yritykset ovat vuoden 2013 loppuun asti saaneet vähentää edustuskuluistaan 50 prosenttia. Valtion kassaan ajateltiin vähennysoikeuden poiston myötä kilahtavan 38 miljoonaa euroa.
Jo nyt yritysten edustuskulujen vähentämisen poisto on vaikuttanut MaRa-alan yrityksiin: keskimääräinen liikevaihto on lähtenyt laskuun.
– Tänä vuonna edustuskulujen vähentämisoikeuden peruutus vähentää matkailu- ja ravintola-alan liikevaihtoa 220 miljoonaa euroa ja henkilöstö vähenee 750 työntekijällä, toimitusjohtaja Pasi Holm Pellervon taloustutkimus PTT:stä toteaa.
– Jos vähentämisoikeutta ei palautettaisi, yritykset joutuisivat sopeuttamaan toimintaansa sanomalla irti enemmän työntekijöitä. Nyt uskon, että tänä vuonna vähennetty työvoima palautuu työhön ensi vuoden puolella.
Alkoholivero kuntoon
Alkoholiverotus on myös yksi kompastuskivi Suomen ravintoloille sekä kotimaanmatkailulle. Erityisesti Viron alhainen hintataso kutsuu suomalaisia.
– Suomalaisten mielikuva hinnoista ja sen muodostumisesta vääristyy Viroon verratessa. Jos meidänkään yrityksistä 40 prosenttia ei maksaisi veroja ja henkilöstön sosiaalikuluja, se varmasti laskisi Suomen hintoja, Lappi muistuttaa.
Hänen mukaansa asia korjautuu ajan mittaan, kun virolaisten elintaso ja hinnat nousevat samalle tasolle Suomen kanssa.
MaRa arvioi, että Suomen matkailu- ja ravintola-alan yrityksistä on noin 10 prosenttia harmaan talouden piirissä. Kuittiasetuksen jälkeen tilanne on hieman kohentunut, mutta ei poistunut.
– Kyse on valvonnan aktiivisuudesta, Lappi toteaa.
Asetuksen mukaan jokaisen ravintolan on tarjottava asiakkaalle kuittia, mutta asiakas saa siitä tahtoessaan kieltäytyä.