Happihyppely
TUL:n liittojuhlatunnus 1940-luvun lopulla oli ”Korkealle kansan kunto”. Tämä oli sodanjälkeisessä Suomessa osuva tunnus. Se kuvasti nopeasti kasvavan työläisurheilujärjestön yhteiskunnallista luonnetta.
Tämän päivän TUL:n yhtenä toiminnallisena ongelmana on se, että aikanaan urheilujärjestöistä vain TUL:n ajamat tavoitteet ovat tulleet koko yhteiskunnan liikuntapoliittisiksi tavoitteiksi. Tämä näkyy ehkä selvimmin liikuntalain tavoitteissa. Tai vaikkapa opetus- ja kulttuuriministeriön 1990-luvulta asti rahoittaman ”Kunnossa kaiken ikää” -ohjelman tavoitteista.
TUL:n liittojuhlien ”Korkealle kansan kunto” tavoite on kuitenkin edelleen ajankohtainen, oikeastaan ajankohtaisempi kuin pitkään aikaan. 1990-luvun alun taloudellisesta lamasta alkanut yhteiskunnan polarisaatiokehitys näkyy talouden, terveyden, kulttuurin, koulutuksen, nuorison elinolojen ja myös liikuntapalvelujen alueella. Tutkimusten mukaan 15 vuotta sitten taloudelliset mahdollisuudet rajasivat lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia joka kymmenennessä perheessä. Tänään rahan puute estää lasten harrastuksia joka kolmannessa perheessä.
Liikunnan harrastajista on tehty asiakkaita ja kun asiakas tulee seuraan sisälle niin kansalainen menee ulos.
Yhtenä syynä harrastusten kallistumiseen on urheilutoiminnan valmennuksen ja ohjauksen ammattimaistuminen. Kaupallisen kilpa- ja huippu-urheilun vaatimukset ulottuvat yhä määräävämpinä seuratasolle. Ohjauksen ammattimaistuminen on johtanut osaltaan vapaaehtoisen seuratoiminnan hiipumiseen. Huippu-urheiluun tähtäävät kilpailu- ja valmennusjärjestelmät eivät juurikaan ole kiinnostuneita lasten ja nuorten harrastemuotoisesta liikuntatoiminnasta. Ja juuri lasten ja nuorten harrastemuotoiseen liikuntaan sekä aikuisten kunto- ja terveysliikuntaan kulminoituu nykyisen TUL:n ja sen seuratoiminnan tulevaisuus, kuten viime vuonna hyväksytyssä TUL:n liikuntapoliittisessa ohjelmassa todetaan.
Kysymys on vain siitä miten tämä tehdään? Ensi kesäkuun (6.–8.6 Seinäjoella) Lakeuden kisat -liittojuhlien tunnuksena on ”Yhressä hyvää tuloo”. Kysymys on juuri tästä: yhteisöllisyyden palauttamisesta ja kehittämisestä TUL:n seuratoiminnassa.
Perinteisesti TUL:n seurat toimivat työläiskaupunginosien ja työväentalojen ilmapiirissä. Lasten, nuorten ja aikuisten yhteiskunnallinen tietoisuus kasvoi tässä ympäristössä luontevasti. Nyt aika on toinen, kun ehkä hieman kärjistäen työväen kaupunginosat ovat korvautuneet työttömien kaupunginosilla. TUL:n seuratoiminnan ja yhteiskunnallisen toiminnan paikalliset siteet ovat pääosin katkenneet.
Yhressä hyvää tuloo, mutta kenen kanssa? TUL:n liikuntapoliittinen ohjelma ei vastaa tähän kysymykseen, joka on mielestäni liikunnan kansalaistoiminnan ydinkysymys. Kenen kanssa liikuntaa organisoidaan paikallisella tasolla? Urheiluseura ei pärjää yksinään.
Seuratoiminnan rahoituksessa on liikunnan harrastajista on tehty asiakkaita ja kun asiakas tulee seuraan sisälle niin kansalainen menee ulos. TUL:n seurojen tulevaisuus ei ole liikuntapalvelujen myyntiorganisaatioina vaan kansalaistoiminnan yhteisöllisenä toimintayksikköinä.
Kansalaisten yhteiskunnallinen tietoisuus syntyy ja kehittyy, kun kansalaiset puolustavat asuinalueidensa kouluja, kirjastoja, terveyspalveluja, puistoja, kevyen liikenteen väyliä, nuorisotiloja sekä liikunta- ja kulttuuripalveluja. Oman kaupunginosakulttuurin kehittäminen on keskeinen osa tätä toimintaa.
Tässä työssä TUL:n seuroilla on paljon tehtävää ja paljon mahdollisuuksia. Siksi luonteva paikallistason yhteistyökumppani on asukastoiminta ja kaupunginosayhdistys tai maaseudun kylätoimikunta. Lähtökohtana on TUL:n liikuntapoliittisen ohjelman mukaisesti järjestää monipuolista liikuntaa toiminta-alueen lapsille, nuorille ja aikuisille. Samalla liikuntatoiminta voi niveltyä alueen muuhun kulttuuritoimintaan sekä asuinalueen monipuoliseen kehittämiseen.
Tällaisessa kokonaisuudessa on mahdollista rekrytoida uusia ihmisiä, lähinnä toiminnassa olevien lasten ja nuorten vanhempia toiminnan vapaaehtoisiksi vetäjiksi.
Helsingin Käpylässä on käynnistetty tämän tyyppisen toiminnan kokeilu Käpylän Urheilijoiden (TUL) ja Käpylän yhdyskuntaklubin kesken. Käpylän yhdyskuntaklubilla on asukas- ja nuorisotoiminnan tila, joka on toiminut lähes 20 vuotta. Turhan hallintotyön ja kokoustamisen välttämiseksi järjestöillä on yhteinen johtokunta. Toiminnassa on hyvä yhteistyö alueen koulujen, kirjaston, kaupungin nuorisotoimen ja Käpylä Seuran kanssa.
Nyt tätä kokonaisuutta on tarkoitus täydentää asukkaiden liikuntapalvelujen osalta. Aika näyttää miten tässä uuden kaupunkikulttuurin luomisessa onnistutaan.
Kirjoittaja on Käpylän Klubin ja Käpylän Urheilijoiden (TUL) uusi puheenjohtaja.
uutiskirje 