Nihilismin ABC osa 14
Palkansaajien tuloihin verrattuna valovuosien päässä olevia yritysjohtajien bonuksia perustellaan yritykseen sitoutumisen ja tulosvastuun kantamisen tuomilla paineilla. Onhan osakeyhtiön nihilistinen päätehtävä tuottaa voittoa osakkeenomistajille ja irtisanomisuhan varjolla taloudellista ja henkistä epävarmuutta työntekijöille.
Työntekijöiden harteille jää johtajan vastuunkannon käytännön toteuttaminen vastaanottamalla huonoina aikoina johtajan ilmoitukset lomautuksista tai irtisanomisista. Niin tuottavuus kuin säästötkin painavat raskaina työntekijöiden vastuullisilla hartioilla. Sikariportaan johtajisto sen kuin porskuttaa.
Kulttuuriantropologien mukaan nainen oli ensimmäinen todellinen vastuunkantaja eli kuormajuhta. Miehen oli oltava vapaana ilman taakkaa voidakseen puolustaa naista. Siksi mies saattoi kantaa vain vastuun.
Tällainen miehinen vastuunkannon vaihe kuului aikaan, jolloin hevonen, pyörä eivätkä tiet vielä olleet helpottamassa taakkojen kuljettamista. Tuolloin maailma oli pelkästään metsästäjän ja ruoankeräilijän poluton erämaa.
Kirjailija Martti Palkispää havainnollisti vuonna 1951 korvenmuijan elämän teoksessaan Korvenkummun Elina. Tuolloin elämän ikävät puolet olivat alinomaa voiton puolella ja paremmat hetket vain ohimeneviä ja satunnaisia tuokioita:
”Ellei kantanut tappavaa jauhoreppua, sai kantaa hätärehua lehmälle, vettä pirttiin ja navettaan, polttopuita lähimetsästä, lapsen sontaa navetan taakse tai ainakin lasta repaleisen leninkinsä alla. Alituista kantamisen rehkimistä oli korpimuijan työntäyteinen elämä.”
Taakka tarkoittaa selässä kuljetettavaa kantamusta, rasitusta, vaivaa, kärsimistä ja surua. Monet filosofiat kehottavat ihmistä tyytymään vähään ja kulkemaan elämäntiensä kevyin kantamuksin.
Tähän ei meitä kuitenkaan kehota kapitalistinen vapaa markkinatalous. Se kuormittaa meidät päivittäin niin henkisesti kuin fyysisesti äärimmilleen ja kannustaa lastaamaan kannettavaksemme yhä raskaampia taakkoja.
Yritysjohtajat ja osakkeenomistajat sitten nauttivat puolestamme taakkojemme kantamisesta kertyneet hedelmät.
Taloustieteessä tätä kutsutaan jatkuvaksi kasvuksi. Kulutuksen lisääminen merkitsee kantamiemme taakkojen lisäämistä. Tähän meitä kannustaa urheiluhullu olympialaisten tunnus: Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin!
Psykologian todellinen tehtävä markkinataloudessa on etsiä ihmisen moraalisesta selkärangasta niitä porsaanreikiä, joista houkutus voi livahtaa sisään kalvamaan hänen sisintään, tekemään hänet levottomaksi, epävarmaksi ja rauhattomaksi houkutusten edessä.
Viihdeteollisuus tarjoaa leppoisaa laukeamatta jäämistä, jotta halujen kiihko pitää jännitystä yllä tasaisen varmasti. Koska yhdyntä ei saa koskaan toteutua, kaikki pyörii sen ympärillä.
Tämän psykologisen kahtiajaon perusrakennelman Marx löysi kapitalistisen tuotannon työnjaosta ja omistussuhteista.
Työväenluokka kuuluu myös omistavaan luokkaan, mutta se omistaa vain työvoimatavaransa, jonka tuottaman arvon lisäyksen kapitalistit ja osakesijoittajat anastavat itselleen ja rikastuvat tällä varkaudellaan.
Palkansaajien todelliset mahdollisuudet kohota omistavaan luokkaan supistuvat jatkuvasti. Työttömyys on työvoimatavaran takavarikoimista ja omistamattomuuteen tuomitsemista.
Porvarillinen ideologia uskottelee, että varsinaisia ”työläisiä” eli vastuun ja taakan kantajia ovatkin osakesijoittajat ja yrittäjät, jotka joutuvat ruokkimaan työläiset, eläkeläiset, sairaat ja kaiken lisäksi kouluttamaan huippuosaajia globaaliin kilpailuun.
Tässä 20-osaisessa juttusarjassa käsitellään vähättelyyn ja mitätöintiin tähtäävän nihilismin ilmenemismuotoja eri näkökulmista, ja miten se on ilmennyt eri aikakausina.