Minne säästöt kadonneet?

Nihilismin ABC osa 11

Tapiola-pankin pääekonomisti Jari Järvinen totesi viisi vuotta sitten TV-1:n A-plus -ohjelmassa (18.3.09), että suomalaisten pankkitileillä makasi toimettomana mätänemässä 70 miljardin euron säästöt pienellä säästökorolla.

Samaan aikaan suurten katuvarsimainosten mukaan säästäminen ruokki lamaa. Järvinen antoi ymmärtää, että jokaista suomalaista kohden keskimäärin 30 000 euron säästöjen kuluttamisella mentäisiin laman yli että heilahtaa.

J.M. Keynes huomautti aikoinaan kamreeripolitiikan kannattajille, että tilikirjassa toteutuneet säästöt ja investoinnit vastaavat aina toisiaan, mutta yksityisten ihmisten kulutus- ja investointiaikeet voivat jäädä toteutumatta.

Kuluttamisen sijaan kotitaloudet saattavat säästää pahan päivän varalle vaikka hallitus ja Kaupan keskusliitto toivovatkin kansalaisten käyttäytyvän juuri päinvastoin kuskaamalla kaikki rahansa kauppojen kassoihin. Tässä mielessä ekonomistien ennusteet muistuttavat mustalaiseukon korteista ennustamista tai hurmossaarnaajan puheita.

Suomalaista talouspolitiikkaa on riivannut kapea-alainen kamreeriajattelu vapunaatosta 1987 lähtien, jolloin Harri Holkerin hallitus astui virkaansa. Kamreeriajattelulla viitataan taloushallinnon virkamiesten tapaan tasapainottaa budjetti leikkaamalla menoista vaikka se lisäisi kustannuksia tulevaisuudessa ja pienentäisi tuloja. Kamreerien mukaan valtion ja kuntien pitää säästää kaikessa, mutta kotitalouksien pitäisi kulutusjuhlia yli varojensa.

Aarno Laitinen tituleerasi Iltalehdessä (12.1.13) presidentti Sauli Niinistöä kamreeriksi tämän uudenvuoden oleskeluyhteiskunta-puheen ansiosta. Kamreeri-sana on tullut suomen kieleen ruotsista (kamrer). Myöhäislatinan camerius on johdettu klassisen latinan sanasta camera, holvi. Kamreeri on siis rahaholvin vartija sekä virastojen ja laitosten tilien valvoja.

Kamreerin ainaisena varjona kulkee saituri. Saita tarkoitti alun perin kuivattua turskaa. Pihi saituri on luonteeltaan hyvin arka ja pelkää rahojensa hupenevan nopeasti. Onko saituus parempaa ja tehokkaampaa taloudenhoitoa kuin anteliaisuus? Tästä on vedetty köyttä Suomen valtion ja kuntien taloudenhoidossa yli 25 vuotta.

Kamreeripolitiikan seurauksena kotitaloudet ovat paikanneet palkanalennuksia ja sosiaaliturvan heikkenemistä ottamalla velkaa. Valtio ja kunnat ovat paikanneet verotulojen vähentymistä ottamalla velkaa. Missä ovat siis ne paljon puhutut säästöt?

Tämän kamreerien hallitseman neljännesvuosisadan aikana meille ei ole kerrottu, minne nuo säästetyt leikkausrahat ovat menneet? Kenen taskuissa ne nyt ovat?

Pieni ajatusleikki. Kaksi vuotta sitten EU-maiden velaksi arvioitiin 2 000 miljardia euroa. Kun ajattelemme, että ihmisen aivoissa on sata miljardia hermosolua, niin EU-mailla on velkaa 20 euroa ihmisen yhtä aivohermosolua kohti. Ei ole ihme, että EU-touhu menee välillä yli ymmärryksen.

Ranskan viimeisen kuninkaan, porvarikuninkaaksi kutsutun Ludvig Filipin (1830-48) aikainen hallitus uuvutti koko Ranskan kansan pelkän aineellisen hyödyn palvelukseen, kassan ja tilikirjojen ylläpitämiseen. Porvarikuninkaan kamreerihallitus ei halunnut kuulla mistään muusta kuin taloudellisesta yhteiskunnasta, pelkistä taloudellisista toimenpiteistä.

Laissez faire antaa mennä liberalismin opin mukaisesti parasta valtion toimintaa oli tuolloin(kin) porvarien mielestä se, ettei ollut mitään valtiollista toimintaa, paitsi armeija ja poliisi turvaamassa rahamaailman edut.

Ludvig Filip onkin suomalaisten kamreerien mielikuningas. Keväällä 1795 Ludvig Filip matkusti Skandinaviassa salanimellä Müller. Palatessaan syksyllä Hammerfestista Suomen Lapin kautta Ruotsiin hän asui viikon verran Muonion pappilassa kappalainen Mathias Kolströmin vieraana.

Tuleva kuningas hurmasi kirkkoherran kauniin kälyn Beata Caisa Walbomin. Filipin lähdettyä Beata Caisa synnytti pojan, Erikin. Häntä on epäilty Ludvig Filipin aviottomaksi pojaksi. Kirkonkirjat tuhoutuivat myöhemmin tulipalossa, joten pojan tarkkaa syntymäaikaa ei tiedetä.

Tässä 20-osaisessa juttusarjassa käsitellään vähättelyyn ja mitätöintiin tähtäävän nihilismin ilmenemismuotoja eri näkökulmista, ja miten se on ilmennyt eri aikakausina.