Direktiivi edellyttää jäsenvaltioiden varmistavan, että esimerkiksi ammattiliitolla on mahdollisuus ajaa työntekijän asiaa oikeudessa. Itsenäistä kanneoikeutta se ei kuitenkaan lupaa, vaan valtuutusta vaaditaan yhä työntekijältä.
– Askel on siinä mielessä merkittävä, että asiaa pidetään koko ajan vireillä. Olemme kuitenkin hakeneet itsenäistä kanneoikeutta, sanoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.
Lehdon mukaan direktiivi on kuitenkin askel eteenpäin ja vahvistaa myös itsenäisen kanneoikeuden vaatimusta.
Vastaava kirjaus on myös lähetettyjen työntekijöiden täytäntöönpanodirektiivissä, josta EU:n työ- ja sosiaaliministerit sopivat joulukuussa 2013. Direktiivillä pyritään varmistamaan lähetettyjen työntekijöiden vähimmäistyöehtojen noudattaminen.
”Toivon muutoksia lainsäädäntöön”
Direktiivi etenee käsiteltäväksi vielä EU-komissiolle ja tarvittaessa uudelleen EU-parlamenttiin. Lehto ei kuitenkaan usko, että mainittavia muutoksia siihen on enää tässä vaiheessa odotettavissa.
Direktiivin astuessa voimaan on sen suhdetta Suomen nykyisiin lakeihin arvioitava.
– Toivon, että se aiheuttaa myös Suomessa muutoksia lainsäädäntöön. En ota kantaa, mitä nimenomaisia, mutta siitä täytyy ruveta meilläkin keskustelemaan, Lehto sanoo.
Vastaavia järjestelmiä jo muualla
SAK ajaa edelleen itsenäistä kanneoikeutta. Vastaavanlaisia järjestelyjä on ainakin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Hollannissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa.
– Idea on kuitenkin vahvistaa työntekijöiden oikeuksia. Meilläkin on niin paljon väkeä, joka ei uskalla ajaa tai on tietämätön oikeuksistaan.
SAK:n, STTK:n ja Akavan aiemmassa kannanotossa direktiiviin todetaan, että järjestöjen kanneoikeus turvaisi myös tasa-arvolain ja yhdenvertaisuuslain toteutumista.
Ryhmäkannelaki ei takaa perusoikeuksia
Suomen nykyinen ryhmäkannelaki takaa kanneoikeuden vain kuluttaja-asioissa. Myös yrittäjillä on kollektiivinen kanneoikeus.
Nykyisessä hallitusohjelmassa järjestöjen kanneoikeutta ei ole, mutta ryhmäkannejärjestelmän ja -lain selvittäminen on kirjattu oikeusministeriön oikeudenhoidon uudistamisohjelmaan 2013–2025.
– Mennään askel askeleelta eteenpäin tässä asiassa. Aiemmin oli hirveän tiukkaa, että on valtakirja. Nythän meillä on jo esimerkiksi työtuomioistuinprosessi, Lehto toteaa.