Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Matti Nojonen näkee Kiinan taloudessa muhivan ison pommin. Siitä saattaa muodostua maailmantalouden seuraava sokki, kun maailma on vasta toipumassa finanssikriisin aiheuttamista jälkijäristyksistä.
– Ajankohtaa räjähtämiselle ei tiedä kukaan, tai edes sitä, puhkeaako talouskupla ollenkaan, Nojonen toteaa.
Kiinan hallinnon velkataakka, yli-investoinnit ja ylikapasiteetti merkitsevät rahoitussektorille suuria riskejä, jotka saattavat realisoitua lähitulevaisuudessa.
Säännellyn pankkijärjestelmän ulkopuolella toimivien varjopankkien velkakirjoja erääntyy maksettavaksi tänä vuonna noin 500-690 miljardin euron verran.
Omaa luokkaansa on myös noin 800 miljardin euron harmaa talous 7 000 miljardin euron bruttokansantuotteen maassa.
Positiivisena puolena on, että Kiina on itsensä suurin lainoittaja.
– Kiinan finanssisektori on suhteellisen suljettu. Näin ollen yksittäisten rahoituslaitosten kaatuminen ei aiheuta maailmanlaajuista katastrofia. Katastrofi syntyy vain, jos Kiinan koko finanssijärjestelmä kaatuu, Nojonen kertoo.
Toiseksi suurin talous
Kiina on maailman toiseksi suurin talous Yhdysvaltojen jälkeen. Kiina on myös suuri valtioiden rahoittaja. Yhdysvaltojen ulkomaanvelasta 25 prosenttia on Kiinan luotottamaa.
Suomelle Kiina on viidenneksi suurin kauppakumppani. Suomi toi viime vuonna 3,7 miljardin euron arvosta tavaraa, joka merkitsee 6,3 prosentin osuutta kokonaistuonnista. Suomesta vietiin 2,8 miljardin euron arvosta, joka on 4,9 prosenttia Suomen kokonaisviennistä.
Jos Kiinan talous romahtaa, sen vaikutukset ovat maailmanlaajuiset. Ne ulottuisivat myös Suomeen.
Talouden romahtamisen seurauksena syntyisi välitön globaali inflaatio. Teknologian tuotteiden, kuten kameroiden ja tietokoneiden hinnat karkaisivat käsistä. Päivittäistavaraketjujen tuotteista suuri osa tuodaan Kiinasta.
– Vaikeaa ennakoida, voitaisiinko katastrofia jotenkin rajoittaa. Seuraukset ovat liian monisyisiä, Nojonen pohtii.
Yritysten tutustuttava Kiinaan
Kiina on valtava markkina-alue, mutta myös erittäin kilpailtu – ja tuntematon.
– Suomalaisten yritysten pitäisi parantaa toimintaedellytyksiään koulutuksen ja yleistiedon kautta, Nojonen ehdottaa.
Hänen mukaansa suomalaisten tietämys Kiinasta on miltei olematonta ja mielikuvat stereotyyppisiä. Yksipuoluejärjestelmä ei takaa samanlaista hallinto- tai kauppakulttuuria koko Kiinassa. Runsaan miljardin asukkaan maassa toimintatapoja on joka lähtöön.
– Kiina ei koskaan länsimaistu. Se meidän pitää oppia.
Nojosen mukaan ei ole olemassa yhtä mallia siitä, miten yritykset saavat jalansijan Kiinaan. Suomella on professorin mukaan kokoonsa nähden hyvä maine. Maine on peruja Nokian toiminnasta.
Lähtökohdat suomalaisyrityksille ovat hyvät. Kiina on tällä hetkellä kiinnostunut kestävän kehityksen ja ympäristöteknologian yrityksistä. Näille yrityksille on kysyntää.
Verotulot aluehallinnoille
Jotta talouskuplan puhkeaminen vältettäisiin, Nojosen mukaan Kiinan olisi uudistettava budjetti- ja verotusjärjestelmänsä ja kiinteiden investointien varaan rakentuva kasvumallinsa. Nämä muuttaisivat olennaisesti hallintokoneiston toimintaa.
Aluehallinnon velkaantuneisuus saataisiin loppumaan, jos ne saisivat verotulot käyttöönsä. Tällä hetkellä Kiinan julkisen puolen velka on 53 prosenttia bruttokansantuotteesta.
– Vaikeaa arvioida, mitä Kiina tekee, vai tekeekö se mitään taloutensa pelastamiseksi, Nojonen tuumaa.