Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan ojitettujen soiden ennallistamisesta on saatu lupaavia tuloksia. Asia on tärkeä, sillä Suomessa tulisi vuoteen 2020 mennessä ennallistaa lähes miljoona suohehtaaria.
Jyväskylän yliopistossa tarkastettavan Tuomas Haapalehdon väitöskirjan mukaan ojitettujen soiden vedenpinta saadaan nostetuksi luontaiselle tasolle tukkimalla ojat. Tämän seurauksena alkuperäisen kasvilajiston palautuminen käynnistyy, ja esimerkiksi hiilen varastointiin liittyviä tärkeitä ekosysteemin toimintoja palautuu alkuperäiselle tasolle jo ensimmäisen vuosikymmenen aikana.
Haapalehto tutki puuntuotannon parantamiseksi ojitettujen soiden ennallistamisen vaikutuksia eteläisessä Suomessa. Ennallistaminen oli tehty tukkimalla tai patoamalla ojat turpeella. Tulokset ovat Haapalehdon mukaan lupaavia, mutta ne osoittavat, että toiminnan vaikutusten ymmärtäminen vaatii pitkäjänteistä tutkimusta ja seurantaa.
– Vuosikymmeniä kestävä ojitus aiheuttaa soissa suuria muutoksia. Vedenpinnan lasku johtaa esimerkiksi merkittävään hiilen hävikkiin turpeen pintaosasta. Myös kasvillisuus muuttuu ja turpeen kertyminen suon pintaosassa hidastuu.
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että ojien tukkimisen seurauksena noussut veden pinta sekä suoveden ja turpeen kemiallisissa ominaisuuksissa tapahtuvat muutokset luovat hyvät edellytykset lajiston ja suoekosysteemin toimintojen palautumiselle.
Suo sitoo suuren määrän hiiltä
Soilla on maailmanlaajuista merkitystä ilmaston säätelyssä, koska niiden kasvillisuus on sitonut vuosituhansien aikana ilmakehästä valtavan määrän hiiltä. Märissä ja hapettomissa oloissa kasvien sitoma hiili on varastoitunut turpeeseen.
Kansainvälisissä monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävissä sopimuksissa soiden ennallistamiselle on asetettu kovat tavoitteet. Pelkästään Suomessa tulisi vuoteen 2020 mennessä ennallistaa 2020 mennessä lähes miljoona suohehtaaria.
uutiskirje 
