Keskiviikkona tulee kuluneeksi kymmenen vuotta Suomen suurimmasta tieliikenneturmasta, Konginkankaalla. Raskaan liikenteen turvallisuus ei ole kymmenessä vuodessa parantunut. Päinvastoin, sanoo Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n puheenjohtaja Marko Piirainen.
– Liikkuvan poliisin lakkauttaminen on johtanut siihen, että tieliikenteessä vallitsee viidakon lait. Kun tähän lisätään teiden heikko kunto, huono ylläpito ja eurorekat, meno on kuin villissä lännessä. Täynnä riskejä, Piirainen manaa.
Pian onnettomuuden jälkeen laadittiin pitkä lista toimista liikenneturvallisuuden parantamiseksi.
Listalla olivat mm. automaattisen tievalvonnan lisääminen, talvikauden tiukemmat nopeusrajoitukset ajoneuvoyhdistelmille, väylien keskikaiteet, ylikuormien ja ylinopeuksien tiukempi valvonta, keliolosuhteiden ennakointi ja tienkäyttäjätiedotuksen tekniikan parantaminen.
Eurorekat lisäävät riskiä
Piiraisen mukaan joissakin asioissa on edistetty, esimerkiksi näkyvyyden parantamisessa ja kelitiedotuksessa. Silti varsinainen asia eli liikenneturvallisuus kokonaisuutena on mennyt takapakkia.
– Kun tiestön kunto on huono, esimerkiksi teiden keskikaiteilla ei ole mitään merkitystä. Jos tiessä on kuoppia, koloja tai uria, kalusto karkaa herkemmin käsistä, etenkin jos olosuhteet ovat vaativat.
Riskiä lisäävät viime lokakuusta lähtien sallitut ns. eurorekat.
– Poikkeusluvalla saa liikkua jopa 90-tonnisella rekalla, jonka korkeus saa olla 4,4 metriä. Massaa ja tavaraa on enemmän, Piirainen muistuttaa.
Kunnossapidon määrärahoja on leikattu, urien paikkuu on jäänyt ja teitä aurataan kovinakin lumitalvina yhä harvemmin. Tienparannustöistä on leikattu.
– Luvattuja keskikaiteita on viimeisen kymmenen vuoden aikana pystytetty erittäin vähän, Piirainen näpäyttää.
Työsuojelutarkastajat takaisin tien päälle
Kuljettajien työ- ja lepoaikojen seuraaminen heikkeni Piiraisen mukaan, kun työsuojelupiirien tarkastajat poistettiin tien päältä. Ennen he osallistuivat liikkuvan poliisin ratsioihin.
– Työsuojelu keskittyi kuljettajan työkunnon sekä ajo- ja lepoaikojen seurantaan. Liikkuva poliisi tarkisti kuljettajan ajokunnon sekä ajoneuvon kunnon ja lastin sidonnan, Piirainen kertoo.
Yhteistyö loppui, kun työsuojelu siirrettiin aluehallintovirastoihin. Työsuojelutarkastajien pistokäynnit kuljetusyrityksiin eivät Piiraisen mukaan riitä.
– Toinen takapakki oli, kun liikkuva poliisi lakkautettiin 2013.
Piirainen muistuttaa, että Ruotsissa ja Norjassa liikennevalvonta rapautui parissa vuodessa liikkuvan poliisin lakkauttamisen jälkeen.
– Sisäministeri Päivi Räsänen väittää, että paikallispoliisin yhteyteen perustettavat liikennepartiot pystyvät hoitamaan valvontaa. Ruotsin ja Norjan esimerkit kertovat muuta. Pahaa pelkään, että samoin käy Suomessa.