Vähintä mitä Stora Enso voi lapsityöjupakan jälkeen tehdä on palkata lasten vanhemmat töihin kunnon palkalla ja laittaa lapset kouluun.
”Näin vanha ay-jyrä asian ainakin järkeilee”, kirjoittaa imatralainen kansanedustaja Jukka Kärnä blogissaan.
Kärnän mukaan metsäteollisuuden joukkopako Suomesta ei johdu tuottavuudesta, vaan piittaamattomuudesta ja ahneudesta. Kilpeen tulleita säröjä paikataan jälkikäteen taitavalla julkisuuspelillä kuten lastensairaalalahjoituksilla.
Stora Enso on yksi uusilastensairaala2017 –projektin lahjoittajista.
Kärnä kirjoittaa toimintamallin olevan seuraava:
”Ensin lahjoitetaan torvet soiden suomalaisten lasten hyvinvoinnille, mutta jälkikäteen summa otetaan korkoineen takaisin pakistanilaisten lasten tulevaisuudesta. Fariseukset hyrisevät nyt tyytyväisyyttään. Päivän hyvät työt on tehty, ja ei kun seuraavan projektin kimppuun.”
”Kyse on anekaupan uudesta tulemisesta. Keskiajalla rikoksista ja synneistä maksettiin sakkoja kirkolle. Kun on ensin myynyt sielunsa paholaiselle, sen voi jälkikäteen ostaa takaisin muutamalla satasella.”
Alihankintaketju uusiksi sormen napsautuksella
Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvisen mukaan lapsityövoiman käytön lopettaminen vie aikaa, koska yhtiö ei voi pakottaa lapsityötä käyttäviä lopettamaan yhdessä yössä.
Kärnän mielestä näin ei ole. Stora Enson kaltainen suuryritys voi vaihtaa vaikka koko alihankintaketjun, jos se niin haluaa pelkällä sormen napsautuksella ja yhdellä taitavalla sopimusoikeuteen perehtyneellä lakimiehellä.
”Ehdotankin, että uuden lastensairaalan nimeksi annetaan Jouko Karvisen sairaala. Siinä on vähän samaa makua kuin Vladimir Putinin esittämisessä Nobelin rauhan palkinnon saajaksi.”
uutiskirje 
