Suomessa oleskelee noin 1 000–1 500 henkilöä, jotka ovat terveydenhuollon palvelujen kannalta paperittomien asemassa, ilmenee viime viikolla julkistetusta sosiaali- ja terveysministeriön tilaamasta selvityksestä, jonka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toteutti.
Suomen nykyinen lainsäädäntö turvaa kaikille kiireellisen hoidon. Jotta paperittomien henkilöiden oikeus terveyteen toteutuisi, terveydenhuollon järjestämiseksi ehdotetaan selvityksessä kolmea vaihtoehtoa.
Sisäministerinä 2003–2007 toiminut kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.) syyttää THL:n esityksen vauhdittavan laitonta maahanmuuttoa.
– Paperittomien työntekijöiden asema on samaan aikaan, kun harmaan talouden puolella talousrikollisten pimeän ulkomaisen työn teettäminen on valvonnan pettäessä kasvanut, johtanut jopa työorjuuteen ja ihmiskauppaan. THL:n ”sinisilmäisessä” tarkastelussa on vakavasti unohdettu paperittomien ja laittomasti maassa olevien terveydenhuollon järjestämisen lisäävän entisestään laittoman maahanmuuton vetovoimaa, Rajamäki paheksuu.
Hänen mukaansa se tulee lisäämään maahantuloa ilmaista terveysturismia hakien.
Rajamäki uskoo ehdotusten toteutuessaan lisäävän laittomasti maassa olevien terveydenhuollon kustannuksia Suomen palvelujärjestelmille kroonisten sairauksien ja muun muassa vakavien tuberkuloosi-sairauksien, HIV-positiivisten raskaana olevia synnyttäjien ja lapsikerjäläisten kautta.
THL:n mukaan riippuen valittavasta vaihtoehdosta, tuhannen paperittoman henkilön terveydenhuolto maksaisi arvioilta 690 000–1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Nykytilanteeseen verrattuna lisäkustannukset olisivat vuosittain noin 300 000–800 000 euroa tuhatta paperitonta henkilöä kohden.
– Esitetyssä laajuudessaan Suomesta tehtäisiin tällä alalla EU:n palvelujen kärkitarjoaja. EU:n vapaan liikkuvuuden hyväksyttävyys edellyttää, että sitä ei käytetä väärin ja laittoman maahanmuuton ja pimeän työn torjuntaa tehostetaan, sanoo Rajamäki.