Vuonna 1881 perustetun lääkäriseura Duodecimin mielestä valmistelussa oleva sosiaali- ja terveysuudistuksen malli vaarantaa palvelujärjestelmän oikeudenmukaisuuden ja tehokkuuden.
Duodecim veisi järjestämisvastuun suoraan viidelle erityisvastuualueelle (ERVA), jotka ovat jo nyt lähes täysin omavaraisia palvelutuotannossaan. Näin voitaisiin turvata yliopistosairaaloiden osaamisen täysi hyödyntäminen, syrjäseutujen palveluiden järjestäminen ja kustannusten parempi hallinta.
Duodecimin mielestä sote-järjestämislain valmisteluryhmän loppuraportin mukainen malli tuottaa mutkikkaan ja moniportaisen hallintokuvion. Mallin esittämät perus- ja sote-alueet ovat eriarvoisia keskenään eivätkä ne paranna perus- ja erikoissairaanhoidon integraatiota nykyisestä. Valmisteluryhmän malli asettaa kunnat eriarvoiseen asemaan eikä se siten ole linjassa perustuslain kanssa.
Erityisen huolissaan Duodecim on mallin vaikutuksista viiteen yliopistosairaalaan, jotka tällä hetkellä tuottavat vaativat erikoissairaanhoidon palvelut, vastaavat yhdessä yliopistojen kanssa lääkärien koulutuksesta ja tekevät suuren osan kliinisestä tutkimuksesta Suomessa. Duodecimin mielestä olisi lyhytnäköistä ja suurta resurssien haaskaamista muuttaa niiden asemaa kansallisen terveydenhuollon peruskivinä.
Toimii jo Tanskassa
– Duodecimin ehdottama malli muistuttaa Tanskan ratkaisua: järjestämisvastuu vietäisiin suoraan viidelle ERVA-alueelle, jotka jo nyt ovat palvelutuotannossaan lähes omavaraisia. ERVA ei toimisi palveluiden tuottajana, vaan olisi yliopistollisesta sairaalakuntayhtymästä erillinen järjestäjä, jolla on asiantuntijahallitus ja edustuksellinen valtuusto, kertoo pääsihteeri Matti Rautalahti Suomalaisesta Lääkäriseurasta Duodecimista.
ERVA-perusteinen ratkaisu tarjoaisi selkeitä mahdollisuuksia alueen sisäiseen työnjakoon ja sitä kautta yksikkökustannusten parempaan hallintaan. ERVA-mallissa pystyttäisiin nykyistä paremmin huolehtimaan myös syrjäseutujen palveluiden järjestämisestä, Duodecim toteaa lausunnossaan hallituksen esityksen luonnokseen.
ERVA-ratkaisu merkitsisi myös tehokkuutta yksityisen ja kolmannen sektorin palvelutuotannon sopimisessa sekä hoito- ja hoivakapasiteetin järkevässä käytössä. Viisi ERVA-aluetta pystyisivät keskenään luomaan vertaiskehittymistä tukevan yhteistyömallin ja kukin niistä voisi keskittyä toimintansa kehittämiseen päätoimisesti. Pienillä sote- ja perusalueilla kehittämistyö jää helposti sivuosaan.
Rautalahden mukaan Duodecimin ehdottama malli voisi tuoda noin miljardin euron suuruisen kevennyksen kestävyysvajeeseen.