Helsingin kaupungin oikeistossa on edelleen himoa yhtiöittää kaupungin liikennelaitos, vaikka pääluottamusmies Kari Uusikummun mukaan suunnitelmien kivijalka murentui Korkeimman hallinto-oikeuden 13. helmikuuta tekemän päätöksen myötä.
– Virkamiesten ja konsulttien tekemä raportti perustui siihen, että liiketoiminnan siirroilla saataisiin 24 miljoonaksi euroksi laskettu varainsiirtovero pois. KHO kumosi tämän suunnitelman tehdessään ennakkopäätöksen aivan samanlaisessa jutussa.
Yhtiöittämistä suunnitellut virkamiestyöryhmä käytti apunaan veroparatiisiyhtiönä tunnetun konsulttiyhtiö EY:n palveluja, joka neuvoi Helsinkiä miten kiertää varainsiirtovero. KHO:n päätöksen jälkeen raportti vedettiin pois ja työryhmän on tarkoitus valmistaa ensi viikoksi uusi raportti. Henkilöstöjärjestöillä on mahdollisuus tutustua siihen viikon ajan ja sen jälkeen asia siirtyy Helsingin kaupungin konsernijaokselle.
Jos jaos päättää jatkotoimista, asia siirtyy kaupunginhallitukselle ja sieltä valtuustolle.
Uusikummun mukaan on mahdollista ja toivottavaa, että jaos lopettaa hankkeen. Näin tapahtui vuonna 2010 viimeksi asiaa käsiteltäessä.
Kilpailua ei ole
Työntekijäpuolella ihmetellään liikennelaitoksen yhtiöittämishaluja. Myöskin HKL:n johtokunnan puheenjohtaja Otso Kivekäs (vihr.) totesi viikolla Ylelle, että yhtiöittämisessä ei ole mitään järkeä, jos siitä joutuu maksamaan miljoonien verot. Hänen mukaansa yhtiö- ja liikelaitosmallin erot eivät ole niin isot, että yhtiöittämisessä ei olisi muutenkaan mitään oleellista taloudellista hyötyä.
Uusikumpu muistuttaa, että HKL on luonnollinen monopoli. Kilpailua ei ole, joten kilpailuneutraliteettia koskevaa perustettakaan yhtiöittämiseen ei ole. Liikennöintisopimus on tehty HSL:n kanssa vuoteen 2024 asti.
– Mitään velvoitteita yhtiöittämiseen ei ole.
– Olemme tehneet hyvää tulosta, parempaa kuin yhtiöitetty bussiliikenne. Meistä tuntuu kohtuuttomalta, että yhtiöittäminen olisi tästä kiitos.
Hässäkkä tiedossa
Yhtiöittämissuunnitelman mukaan HKL jaettaisiin kahteen eri yksikköön, joista toinen vastaisi raideliikenteestä ja toinen infrasta. Uusikummun mukaan tämä synnyttäisi turhia rajapintoja.
– Metron automatisointi toisi lisää ongelmia nykyiseenkin hässäkkään. Automaattimetrossa infran ja tuotannon raja olisi niin vaikea, että asiantuntijatkaan eivät osaa sanoa missä se kulkisi.
Henkilöstö kritisoi myös sitä tapaa, jolla hanketta on viety eteenpäin.
– Jouduimme ennen joulua harjoittamaan pientä painostusta, että yleensä saisimme lausua näihin raportteihin mitään. Meille ei ensiksi aiottu edes näyttää papereita, jotka koskevat meidän työtämme ja työsuhteitamme.
– Toivomme, että hanke hylätään, mutta tottakai olemme koko ajan varpaillamme, sanoo pääluottamusmies Kari Uusikumpu.
HKL:n palveluksessa on runsas tuhat työntekijää ja toimihenkilöä.