Tulevaisuusselontekoakin valmistelivat konsulttiyhtiöt
Valtion budjettitalouden henkilöstömäärä on laskenut alle puoleen viimeksi kuluneiden 25 vuoden aikana. Vuonna 1989 valtiolla työskenteli noin 215 000 henkeä, vuonna 2013 enää 83 000. Tästä huolimatta valtioneuvoston tulevaisuusselonteko tavoittelee julkisen sektorin hallinnon keventämistä, kummasteli tutkija Hanna Kuusela keskiviikkona eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle antamassaan lausunnossa.
Kuusela on kirjoittanut yhdessä Matti Ylösen kanssa kirjan Konsulttidemokratia – Kuinka valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton (Gaudeamus 2013).
Samaan henkilöstön supistuessa ostettuihin asiantuntijapalveluihin käytetty rahasumma noin kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa. Omaa osaamista ja henkilöstöä on korvattu ulkopuolelta ostetulla lyhytaikaisella työllä, Kuusela sanoi.
Itse tulevaisuusselonteonkin tekemiseen on osallistunut sekä Gaia Group Oy että Sofos Oy ja joukko muita konsultointiyhtiöitä.
Lainsäädännön valmistelu heikkenee
”Viime vuosikymmenten aikana valtion oma sisältötyö ja työntekijäkunta on siis yhä selvemmin alkanut korvautua ulkopuolisilla ostopalveluilla. Tämän seurauksena esimerkiksi lainsäädännön valmistelun tason on nähty heikentyneen ja virkavastuun alaisia päätöksiä on ulkoistunut”, Kuusela totesi lausunnossa, jonka hän on julkaissut myös blogissaan.
Hän ei pidäkään hallinnon keventämistä enää mielekkäänä julkisen sektorin tavoitteena, koska silloin vaarannetaan hallinnon toimintakyky.
ICT-menot kaksinkertaistuivat
ICT-toimintaa Kuusela pitää yhtenä selvimpänä esimerkkinä kehityksestä, jossa valtio on asteittain luopunut omasta osaamisestaan ja asiantuntijuudestaan, ja tullut riippuvaiseksi yksityisestä sektorista.
Julkisen sektorin tietohallintomenot lähes kaksinkertaistuivat 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä 500 miljoonasta 900 miljoonaan euroon. Vuonna 2010 tietohallintomenot kattoivat noin 13 prosenttia virastojen ja laitosten kokonaistoimintamenoista. Valtion tietohallintomenoista reilusti yli puolet on ostopalveluja ja vain noin neljännes kuluu henkilöstön palkkoihin.