Euroopassa eletään uuden kasvun toivossa talouskriisin jälkeen. Tallinnan yliopistossa kansainvälisen politiikan ja Eurooppa-opintojen professorina toimiva Jyrki Käkönen muistuttaa, että iloa kasvusta saattaa seurata itku, sillä luonnon asettamat reunaehdot ovat edelleen olemassa.
Politiikasta.fi -verkkolehdessä Käkönen kirjoittaa, että viime vuonna maapallolla saavutettiin korkeimmat kasvihuonepäästöt kuin koskaan aikaisemmin Kioton ilmastosopimuksesta tai päästökaupoista huolimatta.
Viime vuonna maapallolla riehui useita rajumyrskyjä, jotka osittain ovat seurausta ihmisen toiminnan aiheuttamasta ilmastomuutoksesta. Hayia-taifuuni tappoi Filippiineillä Taclobanin kaupungissa yli 6 000 ihmistä.
”Lisääntyvät ja voimistuvat luonnonkatastrofit ovat yksi osa globaalia ilmastomuutosta, joka kytkeytyy jatkuvan talouskasvun ideologiaan”, Käkönen kirjoittaa.
Asuttavat alueet supistuvat
Käkösen mukaan Kioton ilmastosopimuksen tavoitteita on jo nyt mahdotonta saavuttaa, ja ympäristö tulee muuttumaan merkittävästi menossa olevan vuosisadan aikana eri puolilla maapalloa. Asuttavat alueet tulevat supistumaan ja osalta maapallon väestöä vesi katoaa ulottumattomiin. Jo vuonna 2025 mahdollisesti noin 3 miljardia ihmistä tulee kärsimään veden niukkuudesta. Vuonna 2050 kenties 1,1 miljardia ihmistä tulee olemaan lähes kokonaan vettä vaille.
Käkönen jatkaa, ettei vuoteen 2050 mennessä ole näköpiirissä puhdasta vaihtoehtoa kasvavan energian tarpeen tyydyttämiseksi. Noin 80 prosenttia energiasta tuotetaan lähitulevaisuudessakin hiilivedyistä.
Kiinalaiset käyttävät vasta 9 prosenttia öljyvaroista
Öljyvaroihin kohdistuvaa kilpailua hän arvioi lähtökohdasta, jossa nyt 1,3 miljardia kiinalaista kuluttaa maailman öljyvaroista vain noin 9 prosenttia, kun vastaavasti 310 miljoonaa yhdysvaltalaista kuluttaa niistä 25 prosenttia.
”Entä kun kiinalaiset kuluttavat yhtä paljon energia varoja kuin yhdysvaltalaiset? Vastaukseksi ei riitä esimerkiksi lisääntyvä biopolttoaineiden käyttö. Niiden kohdalla törmätään muun muassa vesiongelmaan, sillä biopolttoaineiden tuotanto kuluttaa vesivaroja.”
Käkönen ennustaa luhistuvia yhteiskuntia, joissa on vaikea pitää yllä lakia ja järjestystä. Väkivaltaisetkin konfliktit ovat mahdollisia, sillä vuosina 1950–2010 maapallolla on ollut ainakin 72 väkivaltaista ympäristökonfliktia, joista 27 liittyi maahan ja 15 veteen.