Viimeinen sana
Tämä Viikkolehti on Kansan Uutisten panos parhaillaan menossa olevaan koulujen sanomalehtiviikkoon. Sanomalehtien Liiton ja meidän sen jäsenlehtien yhteinen hanke tavoittaa lähes miljoona lasta. Kyseessä on Suomen suurin mediakasvatushanke.
Meillä oli ilo tehdä yhteistyötä Käpylän peruskoulun 9. A-luokan oppilaiden kanssa. He tuottivat sivulta 14 alkavan jutun sosiaalisen median nykytrendeistä. Facebook on nuorille ihan last season, koska vanhemmat ovat tulleet sinne.
Laajasalon opistossa lehtitoimitusta opiskeleva Mari Storpellinen teki meille hyvän ja monipuolisen jutun Suomen kulttuuriperinnön uusimmista tuulista. Amerikkalainen pikaruokakulttuuri valtasi ensin Akateemisen kirjakaupan ja Helsingin päärautatieaseman ravintola Eliel seuraa kohta perässä.
Verkkomediassa pätevät eri säännöt kuin painetuissa sanoma- ja aikakauslehdissä.
Muutamat yhteiset hetket nämä jutut tuottaneiden nuorten kanssa olivat talven kohokohta tähän mennessä.
Vastavuoroisesti vielä yksi opetus Suomen nuorisolle: kaikki mitä mediassa kerrotaan ei ole totta. Tämä pätee lähinnä verkkomediaan, jossa pätevät eri säännöt kuin painetuissa sanoma- ja aikakauslehdissä.
Verkkomedioiden otsikoita kannattaa lähestyä varoen. Useimmiten niiden tavoitteena on synnyttää kohu – vaikka väkisin. Kun ennen netin aikakautta tehtiin tänään uutinen, se ilmestyi lehdessä huomenna. Usein oli kiire silloinkin, mutta aina oli aikaa miettiä vielä kerran.
Nyt kohut syntyvät pahimmillaan tyhjästä aamulla ja ovat loppuun käsiteltyjä iltapäivällä. Hyvä huono esimerkki tästä on keskiviikkoinen kansanedustaja Sinuhe Wallinheimon homokohu. Wallinheimo ajatteli ääneen radion aamuohjelmassa ”kaapista ulos tulemisen” vaikutusta urheilujoukkueen ryhmädynamiikkaan.
Vähän myöhemmin MTV ymmärsi tahallaan väärin ja otsikoi, että Kansanedustaja puolustaa homouden piilottamista jääkiekkojoukkueessa. Wallinheimo kiisti puolustaneensa ja ihmetteli otsikointia. Tyypillinen nettihäly vyöryi kuitenkin jo täydellä volyymilla ja sai aikaan sen, mikä oli tarkoituskin. Klikkauksia sateli.
Viisi tuntia myöhemmin kansanedustaja teki sen ainoan teon, mikä nykyisessä verkkomediaympäristössä on järkevää: pyysi anteeksi ja otti syyt niskoilleen, vaikka siihen tuskin oli aihetta. Median pyöritykseen joutuneen poliitikon on kuitenkin mahdoton pärjätä muuten kuin myöntämällä syyllisyytensä, sillä media on syyttäjä, tuomari ja pyöveli.
Parhaillaan osalle mediaa on ihan käsittämätön ja sietämätön juttu, että hallituksen kuusi puoluetta kokoomuksesta vasemmistoliittoon ovat osasta asioita keskenään eri mieltä. Ja tekevät sen vieläpä avoimesti.
Muutama vuosi sitten samat toimittajat paheksuivat pääministeri Matti Vanhasta, joka kielsi hallituspuolueilta keskeneräisten asioiden käsittelyn julkisuudessa.
Poliitikko on aina väärässä ja media on aina oikeassa.