Valtiontaloudessa pitäisi tällä vaalikaudella päättää vielä 1–3 miljardin euron sopeutuksesta. Se on haarukka eri asiantuntija-arvioiden mukaan.
Hallitusohjelmaan kirjattu tavoite velkasuhteen kääntämisestä laskuun edellyttäisi, että menoja vähennettäisiin ja tuloja lisättäisiin valtiontaloudessa kolme miljardia vuonna 2015. Asiasta päätetään maaliskuun kehysriihessä.
”Kolmen miljardin sopeutus olisi talouspoliittisesti tyhmää, koska se vaikeuttaisi orastavan talouskasvun kukkimista”, kirjoittaa pääekonomisti Ralf Sund STTK:n blogissa.
Yksi tavoite yli muiden?
Sund muistuttaa, että hallitusohjelmaan on kirjattu lukuisia muitakin tavoitteita kuin se, että hallituskauden aikana valtion velkasuhde kääntyy laskuun ja että valtiontalouden alijäämän tulisi olla 1 prosentti BKT:stä.
”Hallitusohjelmassa on paljon myös muita tavoitteita, kuten työllisyysasteen nostaminen 72 %:iin ja työttömyyden laskeminen 5 %:iin. Kahdesta viimeisestä ei käydä hallituksen sisällä keskustelua miksi tavoitteet jäävät saavuttamatta. Kahdesta ensi mainitusta tavoitteesta kiivaillaan niin, että hallitussopu rakoilee.”
”Hallituksen sanailua on meidän äänestäjien lupa kaiketi lukea niin, että osa tavoitteista on tärkeitä ja osa yhdentekeviä. Varmaankin sanotaan, että työllisyyttä koskevat tavoitteet jäävät pisteeksi horisonttiin, koska talouskasvu on ennakoitua laimeampaa. Täsmälleen samasta syystä on velkatavoitteet saavuttaminen niin vaikeata”, kirjoittaa Sund.
”Suomi käytännössä velaton”
Danske Bankin neuvonantajan Lauri Uotilan mukaan valtion velkaantumisesta on rakennettu turhaa draamaa.
– Suomi on kokonaisuudessaan jokseenkin velaton kansantalous, sillä velat ja saatavat ovat lähellä tasapainoa. Valtiolla on huomattavia rahoitussaamisia, vaikka velka on noussut, Uotila sanoo tiistaina Kauppalehden haastattelussa.
Valtionvelan suhdetta bruttokansantuotteeseen Uotila pitää ongelmattomana. Suhdeluku on yli 20 prosenttia alempi kuin 1990-luvulla.
Uotilan mukaan Suomi voisi päästä 5–6 vuodessa tilanteeseen, jossa velka ei enää kasva.