82 prosenttia suomalaisista kannattaa alipalkkauksen kriminalisoimista. Tämä selviää TNS Gallupin Palvelualojen ammattiliitto PAMille tekemästä kyselystä.
PAMin 2. varapuheenjohtajan Kaarlo Julkusen mielestä viesti on selvä: suomalaiset eivät hyväksy työnantajien harjoittamaa varastamista.
Alipalkkauksella tarkoitetaan tilanteita, joissa maksetaan työntekijälle alan työehtosopimuksen määräykset alittavaa palkkaa. Kyselyn mukaan valtaosa suomalaisista tuomitsisi maksaja tässä tapauksessa rikoksesta. Työntekijöistä 91 prosenttia ja johtajistakin 81 prosenttia kannattaa kriminalisointia. Myös selkeä enemmistö yrittäjistäkin, 64 prosenttia, piti kriminalisointia tarpeellisena.
– Työnantajatkin haluavat kuriin yritykset, jotka eivät noudata sovittuja pelisääntöjä. On selvää, että alipalkkauksesta kilpailuetua hakevat yritykset vääristävät markkinoita ja vaikeuttavat rehellisten yritysten toimintaa, toteaa Julkunen.
EK on eri mieltä
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on suhtautunut alipalkkauksen kriminalisointiin kriittisesti. Julkunen ei ymmärrä, kenen etua EK ajaa vastustuksellaan.
– Tiedämme, että suurin osa alipalkkauksesta tapahtuu järjestäytymättömissä yrityksissä. Olenkin eritäin hämmästynyt, että EK ajaa järjestäytymättömien epärehellisten yrittäjien asiaa vastustaessaan alipalkkauksen kriminalisointia.
Osuu nuoriin ja maahanmuuttajiin
Useimmiten alipalkkaus kohdistuu nuoriin työntekijöihin ja maahanmuuttajiin. PAMiin tulee päivittäin kyselyjä alipalkkauksesta ja hoidettavana on jatkuvasti satoja riitoja. Pelkästään PAMin oikeuskäsittelyssä on tällä hetkellä lähes sata alipalkkaustapausta.
– Alipalkkaus on laillistettua rikollisuutta, mikäli palkasta varastamista ei saada myös lakiin rikolliseksi toiminnaksi. Suomalaiset ovat nyt antaneet tukensa kriminalisoimiselle, joten työmarkkinajärjestöjen on pikaisesti päästävä yhteiseen näkemykseen lain tarpeellisuudesta, jotta hallitus ja eduskunta pystyvät tekemään heille kuuluvan lainsäädäntötyön, vaatii Julkunen.