Yleisen työttömyyskassan eli Loimaan kassan yhteyteen perustettu YTK-yhdistys ei haasta jäseneduillaan ammattiyhdistysliikettä.
Tätä mieltä ovat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki sekä Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.
– YTK-yhdistys ei jäseneduistaan huolimatta anna sitä turvaa, minkä ammattiliitot pystyvät antamaan. Liitot tarjoavat kattavammin palvelua ja turvaa muun muassa sopimusalan soveltamisessa, Metsämäki kertoo.
YTK-yhdistys ei ole neuvotteluosapuolena työehtoneuvotteluissa eikä osallistu kolmikantaiseen päätöksentekoon. Sillä ei ole myöskään edunvalvontaa työpaikoilla.
– Nuoremmat pystytään aika hyvin pitämään ammattiliittojen yhteydessä. Ne vapaamatkustajat, jotka jo vanhemmalla iällä ovat liittyneet YTK-kassaan eli käytännössä villeiksi, eivät kanna vastuutaan työelämän kehittämisestä, Harjuniemi toteaa.
Edunvalvonta tärkein tehtävä
YTK-yhdistys perustettiin Yleisen työttömyyskassan rinnalle tarjoamaan jäsenetuja vuonna 2006. Yleinen työttömyyskassa eli Loimaan kassa perustettiin 1991. Se oli ensimmäinen yksityinen, ammattiliitoista riippumaton työttömyyskassa.
Loimaan kassaa ja YTK-yhdistystä tutkinut Juha Häkkinen pohtii Helsingin yliopiston valtiotieteelliselle tiedekunnalle tehdyssä pro gradussaan YTK-yhdistyksen roolia.
– Kyllähän Loimaan kassan yhteyteen perustetulla yhdistyksellä on paljon liittomaisia piirteitä. Se tarjoaa yhtenä jäsenetunaan oikeusturvavakuutusta, Häkkinen toteaa.
– Mutta YTK-Yhdistyksen jäsenedut ovat hyvin vaatimattomia ja puutteellisia.
Häkkinen muistuttaa, että ammattiliittojen vahvuus ja pääasiallinen tarkoitus on työpaikoilla tehtävä kokonaisvaltainen edunvalvonta.
Tällä hetkellä Yleisessä työttömyyskassassa on 340 000 jäsentä, joka tekee siitä Suomen suurimman työttömyyskassan. YTK-yhdistyksen jäseniä on 86 000.
Loimaan kassaan ja takaisin
Harjuniemen mukaan Loimaan työttömyyskassa perustettiin ammattiyhdistysliikkeen vastapeluriksi.
– Nyt toiminta on muuttunut, eikä ole niin voimakasta yritystä heikentää ammattiyhdistysliikettä. Ammattiliittojen kannattaa vain hoitaa asiansa ja palvelunsa hyvin, Harjuniemi toteaa.
Sen sijaan YTK-kassan ja -yhdistyksen mainontaan Harjuniemi suhtautuu kriittisesti.
– YTK:lla tuntuu olevan tarve mainostaa toimintaansa, vaikka Finanssivalvonnan mielestä työttömyyskassojen mainostaminen ei ole korrektia, Harjuniemi viittaa Loimaan kassan alkuvuoden televisiomainontaan.
Rakennusliittoa ei jäsenten liikehdintä kassojen välillä hätkäytä. Viime vuonna noin 500 Rakennusliiton työttömyyskassan jäsentä siirtyi Loimaan kassaan ja noin 300 palasi.
– Jos ei ammattiliittoja ole, ei ole paljon muutakaan turvaa työelämässä, Harjuniemi summaa.