Euroopan parlamentti hyväksyi keskiviikkona uuden hankintadirektiivin, jonka mukaan hinta ei ole enää ratkaiseva peruste julkisissa hankinnoissa. selventää hankintasääntöjä myös Suomessa.
– Halvin hinta ei saa olla enää ainoa kilpailutusperuste. Direktiivi luo puitteet myös Suomen kansalliselle hankintalainsäädännölle sikäli, että hankintojen hallintoa kevennetään ja innovaatioille annetaan tilaa, iloitsee sisämarkkinavaliokunnan varapuheenjohtaja Sirpa Pietikäinen (kok).
Pietikäisen mukaan kilpailutuksia ei ole enää järkeä tehdä tiukimman tulkinnan mukaan tai ’varmuuden vuoksi’, vaan niistä täytyy tehdä kuntatasolla strateginen työkalu: mitä kilpailutetaan, milloin ja miten.
– Luomutuotannon asettaminen ruokahankintojen kriteeriksi tai suurten hankintaerien pilkkominen paikallisten pienyrittäjien saataville ovat konkreettisia keinoja, joiden kautta hankinnoilla voidaan lisätä paikallista kasvua ja hyvinvointia.
Voi olla myös kilpailuttamatta
Mahdolliseksi tulee myös jättää kilpailuttaminen tekemättä.
– Uusi direktiivi korostaa jäsenmaiden oikeutta päättää sosiaalipalveluiden kilpailutuksesta, Pietikäinen kertoo.
Suomi on aiemmin tulkinnut kilpailutusta tiukasti ja pitänyt sosiaalipalvelut hankintalainsäädännön alla.
– Kansallisessa lain valmistelussa olisikin nyt tärkeää ottaa järki käteen sosiaalipalvelujen osalta, ja kilpailuttaa jatkossa vain ne palvelut, joille on todellista markkinakysyntää. Opaskoirien kouluttaminen sokeille tai ensi- ja turvakotien ylläpito eivät ole sellaisia.
Laadulle painoarvoa
Hankintadirektiivi antaa erittäin hyvät mahdollisuudet asiakkaan kuulemiseen sotepalveluissa ja laadun painoarvon turvaamiseen palveluja kilpailutettaessa. Päätös on kotimaisissa käsissä, eikä mahdollisuutta pidä hukata, vaatii puolestaan sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE.
Uuteen hankintadirektiiviin sisältyvät nyt ensimmäistä kertaa myös sosiaali- ja terveyspalvelut. Direktiivi antaa entistä paremmat mahdollisuudet ottaa hankinnoissa huomioon myös sosiaaliset ja ympäristönäkökohdat.
Hankintalain valmistelu alkanut
– Palvelujen käyttäjän kannalta tärkeintä on turvata palvelujen saatavuus ja laatu sekä se, että myös erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden tarpeet otetaan täysipainoisesti huomioon. Uusi direktiivi rohkaisee tähän, sanoo johtaja Anne Knaapi SOSTEsta.
Esimerkiksi direktiivi antaa mahdollisuuden säätää laadun huomioinnin pakolliseksi sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttamisessa sekä jakaa suuret hankinnat osiin, jotta pienillä toimijoilla olisi paremmat mahdollisuudet osallistua sekä kilpailutuksiin että palvelutuotantoon.
– On myös muistettava, että hankintalailla ja muilla sosiaali- ja terveysalaa säätelevillä laeilla on yhteisvaikutuksia palvelujen käyttäjän asemaan. Siksi hankintalakia tulee jo valmisteluvaiheessa koordinoida muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain, vanhuspalvelu- ja lastensuojelulakien sekä lain sosiaalihuollon asiakkaan asemasta kanssa, Knaapi toteaa.
Julkiset hankinnat muodostavat viidenneksen EU-alueen bruttokansantuotteesta.