”Kunnissa ei enää varaa työtahdin kiristämiseen”

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty on erittäin huolissaan kuntien päätöksistä lähteä hakemaan säästöjä kuntien talousahdinkoon henkilöstön lomautuksilla ja irtisanomisilla. Viimeksi keskiviikkona Kouvolan kaupunki ilmoitti yt-menettelyn ensimmäisen vaiheen päätyttyä, että se vähentää kuluvan vuoden aikana kuntalaisten palveluista henkilöstöä 320 hengellä. Suoria irtisanomisia on 37.

Jytyn puheenjohtajan Maija Pihlajamäen mukaan kestäviä ratkaisuja kuntien talousahdinkoon ei saavuteta lomautuksilla ja irtisanomisilla. Suurista kaupungeista muun muassa Oulu on ilmoittanut lomauttavansa koko henkilöstönsä viikoksi vuonna 2014.

15 000 eläkkeelle

Pihlajamäki huomauttaa, että kuntahenkilöstö uudistuu dramaattisesti tulevaisuudessa, sillä eläkepoistuma kasvaa lähivuosina jyrkästi ja on vuositasolla noin 15 000 henkeä ja suurimmillaan seuraavien neljän vuoden aikana.

– Tämä tuottaa kunnille suuria ongelmia kun merkittävä osa osaajista siirtyy pois työmarkkinoilta, Pihlajamäki painottaa.

Pihlajamäen mukaan tutkimukset esimerkiksi lomautuksista ja irtisanomisista osoittavat, että todellista säästöä ei yleensä synny niistä koituviin haittoihin nähden.

Pihlajamäki korostaa, että vaikka henkilöstö väheneekin, työt eivät katoa mihinkään. Usein muiden harteille siirtyvät tehtävät joudutaan tekemään kalliina ylitöinä ja pahimmillaan kasaantuneet työt johtavat stressiin ja lisääntyneisiin sairauslomiin.

Epävarmuus ei lisää tuottavuutta

– Selvää on, että tuottavuus ja hyvinvointi eivät ole arkipäivää työpaikoilla, joissa on jatkuvia säästösuunnitelmia ja työtä varjostaa epävarmuus. Tämä on syytä ottaa vakavasti kun kunnissa säästölistoja rustaillaan. Henkilöstön hyvinvointi ja työtyytyväisyys vaikuttavat oleellisesti siihen, millaisia palveluja kuntalaiset saavat ja miten palvelujen laatu koetaan. Erittäin tärkeää kuntapäättäjien olisi myös ymmärtää, että perus- ja hyvinvointipalvelujen tarve ei taantuman ollessa päällä vähene vaan se pikemminkin jatkuvasti kasvaa.

Työolot heikkenivät 1990-luvulla

Tilastokeskuksen tutkimuspäällikkö Anna-Maija Lehto katsoo, ettei työtahtia kunnissa voi enää kiristää. Tilastokeskuksen Tieto & Trendit -blogissahän toteaa perjantaina työolo­tutkimusten osoittavan kunnissa tehtävän työn olevan edelleen hyvin raskasta vaikka myös palkitsevaa. Ongelmien pääsyy on henkilöstömitoitus, jonka kiristämiseen ei olisi enää varaa.

”On ollut hämmentävää nähdä, miten selkeästi kuntien työolot heikkenivät 1990-luvun lamassa ja sen jälkeen. Henkilöstöä jouduttiin lamatilanteessa vähentämään, vaikka tehtävät vain lisääntyivät. Myöhemminkään ei kunnissa juuri uskallettu hankkia vakinaista henkilökuntaa. Määräaikaisuudet lisääntyivät ja henkilöstö on koettu riittämättömäksi”, Lehto kirjoittaa.

Hänen mukaansa kunnissa tehdyn työn ongelmia ovat erityisesti kiire, henkilöstön riittämättömyys, työn henkinen ja fyysinen raskaus, työn pakko­tahtisuus, väkivallan pelko, pätkätyöt ja huono palkka.

Vastustaminen myös ideologista

Lehto kirjoittaa, ettei kunnissa enää nykytilanteessa ole varaa työtahdin tiivistämiseen. Silti sitä on säästö­ohjelmien nimissä vaadittu. Tehostamis­puheissa tätä ei ole otettu huomioon, tai sitten päätöksentekijät eivät ehkä tunne henkilöstön tilannetta, hän pohtii.

Lehdon mukaan hyvinvointipalvelujen rahoittamista vastustetaan myös periaatteessa. Jotkut ovat sitä mieltä, että ne tulisi siirtää yksityisen yritystoiminnan hoidettaviksi.

Hän pitää hyvin epätodennäköisenä, että hyvinvointipalveluissa työskentelevien työntekijöiden asema sitäkään kautta paranisi. ”Matalan tuottavuuden aloilla” yrittäjien voitot syntyvät vain alhaisilla palkoilla, niukoilla henkilöstömitoituksilla ja yleisellä työtahdin kiristämisellä.