Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmä noudatti osin vastentahtoisesti hallituksen asettamia reunaehtoja torstaina antamassaan ehdotuksessa.
Hallituksen linjausten mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään jatkossakin kuntapohjaisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu kootaan kattavasti kuntien muodostamille sosiaali- ja terveydenhuoltoalueille (sote) ja osin perustason alueille. Jokaisen kunnan on kuuluttava johonkin sote-alueeseen.
Sosiaali- ja terveysalueet muodostuvat pääosin maakuntien keskuskaupunkien pohjalle. Ne ovat sote-alueiden vastuukuntia, jotka järjestävät kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut alueensa asukkaille. Sote-alueet muodostuvat maakuntien keskuskaupunkien sekä erikseen määriteltävien yli 50 000 asukkaan kuntien pohjalle.
”Politikointi ohitti selkeyttämisen”
Sosiaali- ja terveysalan kattojärjestö SOSTE sanoo ehdotuksen tuottavan sekavan järjestelmän.
– Asian ydin, sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen selkeyttäminen ja palvelujen parempi turvaaminen kansalaisille on jäänyt politikoinnin jalkoihin, sanoo johtaja Anne Knaapi SOSTEsta.
– Etukäteen tehtyjen poliittisten linjausten vuoksi valmistelutyöryhmällä ei ollut mahdollisuuksia täysipainoiseen työskentelyyn. Sote-kuviot horjuttavat jo ihmisten uskoa siihen, että tavoitteena todella olisi selkeyttää nykytilannetta.
Knaapin mielestä lähipalvelujen uudistamisen tulee tarkoittaa sitä, että asiakkaat pääsevät mukaan palvelujen kehittämiseen. Esimerkiksi ikäihmisten palvelujen uudistamisessa aktiivisten senioreiden näkemykset ja resurssit ovat alikäytössä.
”Hartiat jäävät kapeiksi”
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK kannattaa sosiaali- ja terveysuudistuksen tavoitteita. Se kuitenkin arvioi, ettei nyt valmistellun mallin pohjalta vieläkään löydy riittävän leveitä hartioita, jotta väestön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut voitaisiin järjestää ja rahoittaa kattavasti ja tasapuolisesti.
STTK arvioi, että tulevaisuuden sote-palvelut pitäisi järjestää alueilla, joiden väestöpohja on vähintään 200 000 asukasta.
– Vastuukuntamalli sisältää suuren riskin erikoissairaanhoidon pirstoutumiseen ja sen toimivuuden heikkenemiseen ilman, että perusterveydenhuollon palvelut kuitenkaan olennaisesti paranisivat. Palvelujen hajanaisuus saattaisi jopa lisääntyä nykyisestä, arvioi STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen.
”Järjestelmä jää hajanaiseksi”
Ylijohtaja Marina Erhola Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on huolissaan siitä, että uudistus on jäämässä puolinaiseksi.
– Tällaisenaan lakiehdotus ei vielä turvaa edellytyksiä yhdenvertaiselle palvelujen saatavuudelle koko maassa. Meille on edelleen jäämässä hyvin hajautunut järjestelmä, mikäli esitys pannaan toimeen nykymuodossaan. Järjestäjätahoja on mahdollisesti syntymässä noin 50. Niiden seurauksena voi syntyä johtamisen ja kustannuskehityksen kannalta hyvin ongelmallisia ratkaisuja.
Kuntaliiton mielestä kuntayhtymän tulisi olla tasavertainen vaihtoehto vastuukuntamallille, jotta kunnat voivat järjestää sosiaali- ja terveysalueiden ja perustason alueiden hallinnon haluamallaan tavalla.
Myös yliopistollisten sairaaloiden hallinnon järjestämisen vaihtoehtona tulee Kuntaliiton mukaan olla kuntayhtymä, jotta yliopistollisten sairaaloiden rooli ja asema on selkeä.