Uudesta kuntatalouden ohjausjärjestelmästä odotetaan ratkaisua kuntatalouden tasapaino-ongelmiin.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari Pekka Mäki-Lohiluoma pitää välttämättömänä, että uuteen kuntalakiin kirjattavassa ohjausjärjestelmässä otetaan käyttöön kuntatalouden rahoituskehys.
– Tämä tarkoittaa, että kuntien menot eivät saa nousta yli tietyn rajan, vaikka valtio lisäisi kuntien tehtäviä, Mäki-Lohiluoma totesi kunnan ja valtion suhdetta käsitelleessä Kuntaliiton seminaarissa tiistaina.
Valmisteilla olevaan lakiin suunnitellaan kuntatalouteen uudenlaista kehysmenettelyä, joka olisi sitovuudeltaan samaa luokkaa kuin valtiontalouden vuotuinen kehysbudjetointi.
Kuntatalouden uuteen ohjausjärjestelmään on tarkoitus liittää velvoite, jonka mukaan kunnan on katettava budjettiin syntynyt alijäämä neljän vuoden kuluessa. Alijäämän kattamisvelvoite koskee myös kuntayhtymiä ja kunnallisia liikelaitoksia.
Valmisteilla olevan uuden kuntalain on määrä astua voimaan vuonna 2015. Lain siirtymäsäännöksen nojalla kunnat saavat kuusi vuotta aikaa kattaa ennen lain voimaanastumista syntyneet alijäämät.
Tasapainomekanismi
Kuntatalouden ohjausjärjestelmä liittyy hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan, jolla tähdätään julkisen talouden kestävyysvajeen kattamiseen.
Kuntaliiton lakiasiainjohtajan Arto Sulosen mukaan kuntatalouden ohjausjärjestelmä on hallituksen ohjelman ydintä. Ohjausjärjestelmällä on tarkoitus luoda mekanismi, joka johtaa kuntatalouden tasapainoon.
Sulonen pitää neljän vuoden alijäämän kattamisvelvoitetta kovana kiristysruuvina kunnille. Hän arvioi sen ehkäisevän ennakkoon tehokkaasti alibudjetointia.
Uuden kuntatalouden ohjausjärjestelmän on määrä korvata nykyinen peruspalveluohjelmaan sisältyvä ohjaus. Se kattaa peruspalveluohjelmaa laajemmin lakisääteisten tehtävien lisäksi myös kuntien muut tehtävät ja niiden rahoituksen.
Sulosen mukaan myös nykyisessä peruspalveluohjelmassa velvoitetaan huolehtimaan tehtävien rahoituksesta, mutta sitä ei ole poliittista syistä tohdittu koskaan laittaa käytäntöön.
– Peruspalveluohjelmassa velvoitetaan kuntaa laatimaan suunnitelma alijäämän kattamiseksi. Siis suunnitellaan, mutta ei kateta, Sulonen totesi.