Veronkierron loppuminen auttaisi myös kehitysmaita
Veronkiertoon auttaisivat valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan kansalliset toimet sekä kansainvälinen yhteistyö muun muassa verotietojen automaattisen vaihdon avulla.
Urpilainen puhui Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n seminaarissa torstaina.
– Euroopan komissio on arvioinut, että Euroopan unionin jäsenet menettävät joka vuosi tuhat miljardia verotuloja johtuen harmaasta taloudesta.
Käytännön tasolla summa tarkoittaa 2 000 euroa jokaista unionin asukasta kohti vauvasta vaariin.
Urpilainen muistuttaa, että Suomi on ollut eturintamassa taistelussa harmaata taloutta vastaan.
– Meidän pitää tehdä entistä enemmän kansainvälistä yhteistyötä, jotta veronkiertoon pystytään puuttumaan, Urpilainen vaatii.
Hänen mukaansa kansainvälisellä ay-liikkeellä ja Euroopan unionilla on tärkeät roolit harmaan talouden torjunnassa.
Suomessa toimet purevat
Suomen harmaan talouden laajuus oli arvion mukaan 10-14 miljardia euroa vuonna 2008. Se on 5,5 – 7,54 prosentin osuus Suomen bruttokansantuotteesta, joka tarkoittaa 4-6 miljardin euron vuosittaista tappiota yhteiskunnalle.
– Harmaan talouden suuruudesta meillä ei ole absoluuttista totuutta, koska sen laskeminen on vaikeaa, Urpilainen muistuttaa.
Hallitus on pyrkinyt saamaan noin 400 miljoonan euron tulojen lisäyksen puuttumalla harmaaseen talouteen. Rakennustyömaiden veronumeron käyttöönotto, käteiskaupan kuitinantovelvollisuus ja palkanmaksu tilille ovat konkreettisia toimia, joilla harmaata taloutta kitketään. Lisäksi on tehostettu muun muassa siirtohinnoittelun valvontaa.
Urpilainen arvelee, että on liian aikaista arvioida lukuja, joita harmaan talouden torjunta on tuottanut.
– Sen sijaan käänteinen arvonlisävero rakennusalalla on tuottanut 75 miljoonaa euroa ja muilla aloilla 20 miljoonaa euroa verotuloja.
Kehitteillä ovat verovelkarekisteri ja verotunnisteen ulottaminen myös muille kuin rakennusaloille. Lisäksi suunnitteilla on keskitetty verkkopalvelu, jonne kansalaiset saavat tehdä nimettömiä ilmiantoja harmaan talouden havainnoista.
– Ay-liikkeen kannalta ehkä merkittävin hanke on tilaajavastuulain ja sitä täydentävän lainsäädännön uudistaminen, Urpilainen toteaa.
Lait valmistellaan niin, että lakialoite voidaan viedä eduskuntaan syksyllä 2014.
Tilaajavastuulaki pureutuu hankintaketjuun ja siellä mahdollisesti tehtävään veronkiertoon.
Kaikki voittavat
Veronkierron vastainen toiminta ja veroparatiisien vastustaminen on Urpilaisen mukaan tapa auttaa kehitysmaita.
– Laittomien pääomien pako kehitysmaista oli 859 miljardia dollaria vuonna 2010. Koko länsimaiden julkisen kehitysavun suuruus oli vuonna 2011 141 miljardia euroa, noin kahdeksan kertaa sen verran kuin pääomia tuettavista maista pakenee, Urpilainen kertoo.
Veronkierron loppuminen auttaisi näin ollen paitsi kehitysmaita kehittymään myös länsimaisia hyvinvointivaltioita pitämään yllä julkisia palvelujaan.