Teollisuuden työllisyys on heikentynyt vuodesta 2008 noin 50 000 hengellä ja vastaavasti 96 000 henkilöllä vuosina 2000-2013. Valtion budjetti on ollut alijäämäinen vuodesta 2009 lähtien ja velka on kasvanut nopeasti.
– Keskeinen syy julkisen sektorin ongelmiin on teollisuuden heikko kehitys vuoden 2009 romahduksen jälkeen, Varajärvi arvioi.
Hän totesi keskiviikkona puhuessaan Metallityöväenliiton tilaisuudessa, että yksinomaan teollisuuden arvonlisäys on supistunut vuodesta 2007 reilut 11 miljardia euroa.
– Kärjistäen voisi todeta, että ilman tätä supistumista ei meidän tarvitsisi puhua kestävyysvajeesta, hän päätteli.
– Tuntuukin perin kummalliselta poliittisen oikeiston ajatus, että julkisen sektorin supistaminen olisi se lääke, jolla kehitystä korjattaisiin. Paukkuja pitäisi panna nimenomaan teollisen tuotannon kasvuedellytyksiin. Tarvitaan määrätietoisempaa uusien kasvualojen kehittämiseen tähtäävää politiikkaa.
Varajärvi totesi, että teollisuuden tuotannon supistumisen ongelmat juontavat kysynnän puutteesta.
– Ovatko tuotevalikoimat oikeita, onko huomioitu asiakkaiden tarpeet ja millainen on vientiosaaminen? hän kysyi.
Hän listasi myös muita ongelmia: Teollisuus on investoinut Suomen sijasta ulkomaille ja johtamisessa sekä esimiestyössä on parantamisen varaa.
– Nämä puutteet eivät korjaannu julkista sektoria leikkaamalla tai jakamalla kohdentamattomia verohelpotuksia teollisuudelle, hän sanoi.
Hän piti tärkeänä myös sitä, että aluekehityksen tasapainosta huolehditaan. Hänestä esimerkiksi Itä- ja Pohjois-Suomi –työryhmän toimenpide-ehdotusten täytäntöönpanoa tulee kiirehtiä.
uutiskirje 
