Julkisen talouden kestävyysvaje on tuorein käsite, jonka valtiovarainministeriö on lanseerannut perustelemaan säästöjen välttämättömyyttä. Termillä tarkoitetaan sitä, etteivät rahat tulevaisuudessa riitä kattamaan menoja väestön ikääntyessä ja julkisten palveluiden tarpeen kasvaessa, koska samaan aikaan työssäkäyvien määrä vähenee. Tämän vuoksi on säästettävä.
VM:n mukaan tämä kestävyysvaje on 4,7 prosenttia BKT:sta eli noin 9 miljardia euroa.
Eräät ekonomistit ovat arvostelleet VM:n näkemystä ja nyt arvosteluun yhtyy Poliittisen talouden tutkimuksen seuran puheenjohtaja Ville-Pekka Sorsa Yhteiskuntapolitiikka-lehden blogissa.
”Tiivistetysti ongelma on siinä, ettei kestävyysvajetta voida kuroa umpeen niillä toimenpiteillä, jotka idean myötä esitetään toivottaviksi. Syynä tähän on julkistalouden kansantaloudellisen aseman yksioikoinen ymmärrys”, hän kirjoittaa.
Sorsa erittelee käsitteen ongelmia ja päätyy johtopäätökseen, jonka mukaan kestävyysvaje on ”kamreerimainen näkemys julkisen talouden toiminnasta ikään kuin tämä tapahtuisi irrallaan sitä ympäröivästä maailmasta. Lisäksi se rinnastaa monia asioita, joiden taloudelliset vaikutukset ovat tyystin erilaisia, ja vahvistaa julkisen velan hysteeristä pelkoa. Tämän seurauksena suurin osa kestävyysvajeen umpeen kuromiseen tarkoitetuista toimenpiteistä todennäköisemmin vain lisää eikä suinkaan vähennä kestävyysvajeen määrää.”