Asunnottomien yön (17.10.) lähestyessä Vailla vakinaista asuntoa ry on huolissaan tulevasta talvesta. Pääkaupunkiseudulla ei enää pääse yhdeksikään yöksi kaupunkien hätämajoitukseen, mikäli yöpaikan tarvitsija ei ole kaupungissa kirjoilla.
VVA:n yökeskukseen Kalkkersiin mahtuu 25 lämpimän yöpaikan tarvitsijaa. Varsinaisesta yömajoituksen järjestämisestä ei ole kyse, vaan yö vietetään tuoleilla tai lattialla. Yökeskus Kalkkers avataan kesätauon jälkeen 1. marraskuuta.
Yökeskus Kalkkers on ollut 15 vuoden ajan avoinna kaikille asunnottomille. Viime kaudella ovelle muodostui jo tunteja ennen avaamista monenlaista jonoa.
– Tämä on se viimeinen etappi, jossa näkyvät sekä EU:n ongelmat että kuntien kiristynyt taloudellinen tilanne, sanoo Jussi Lehtonen, VVA ry:n matalan kynnyksen toiminnan vastaava.
– Tänne tulijat ovat joka tapauksessa ihmisiä, joilla on ihmisoikeudet. Ketään ei voi jättää ulos paleltumaan. Nyt pienin resurssein toimiva kansalaisjärjestö hoitaa isojen rakenteellisten ongelmien seurauksia Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella, Lehtonen sanoo.
Unkarissa katuasunnottomuus on jo rikos
Asunnottomuus on koko Eurooppaa ravisteleva ongelma.
Unkarissa ollaan palaamassa samankaltaiseen tilanteeseen, jossa Suomessa oltiin irtolaislain aikaan. Laki oli voimassa vuoteen 1986. Irtolainen merkittiin irtolaisrekisteriin ja hänelle voitiin antaa määräyksiä asuinpaikasta tai lähettää hänet työlaitokseen.
Eurooppalaisten asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSA on huolissaan suuntauksesta, josta Unkari on tuorein esimerkki. Euroopassa jo moni kaupunki soveltaa kodittomiin pakkokeinoja ja määrää heidät karkotettavaksi julkisilta paikoilta.
EU:n jäsenvaltiot ovat jo virallisesti sitoutuneet asunnottomuusohjelmien kehittämiseen. Yhteinen eurooppalainen toimenpidesuunnitelma on saatu kirjattua, mutta sitä ei ole toteutettu. Syynä on tilastojen puuttuminen. Tuoreimman arvion mukaan EU-maissa on 4 000 000 asunnotonta.
Eurooppalaisten asunnottomuustoimijoiden kattojärjestö FEANTSA esittää, että asunnottomuutta vastaan sovelletaan EU:n perusoikeuskirjaan nojaavaa yhteistoimintamallia. Malli on kehitetty järjestöjen, juristien ja tutkijoiden yhteistyönä.
Kattojärjestö on myös vaatinut, että hätämajoitus on järjestettävä kaikissa EU-maissa kaikille EU-kansalaisille.